Paitoja ja seitsemän vuotta ompelua

















Esikoiseni aloittaa kuukauden päästä koulun. Seitsemän vuoden ikään ehtineenä poika on kasvanut jonkinlaiseen välivaiheeseen; hän ei ole enää ihan pieni, mutta ei vielä isokaan. Tallessa on viattomuutta, leikillisyyttä ja riippuvuutta vanhemmista, mutta mukana myös jo enemmän pelleilyä, isottelua ja itsenäistymisen ensiaskeleita. Maailma alkaa aueta lapselle kortteli kerrallaan, on kavereita, pokemon-jahteja, Aku Ankan taskukirjoja ja futispelejä. On ihanaa, kun lapsi osaa tehdä koko perheelle viikonloppuaamiaisen ja olla oikeasti avuksi monessa asiassa, mutta samalla hirvittää jättää ipana kotiin kauppareissun ajaksi tai päästää se kaverin kanssa kahdestaan koulun pihalle potkimaan palloa. Hämmentävältä tuntuu ajatus siitä, että enää en voi tietää kaikkia lapseni asioita ja ajatuksia, ja sallia tämä muutos. Antaa sopivasti tilaa ja luottaa siihen, että suhde lapseen on niin hyvä ja syvä, että hän omasta halustaan pysyy lähellä nin henkisesti kuin fyysisesti. 

Samaan aikaan lapsen vartuttua kouluikään, on myös minun ompeluharrastukseni saavuttanut täydet seitsemän vuotta. Kuten lapsi, myös ompelutaitoni on kasvanut ja kehittynyt. Melko kauas on tultu niistä ensimmäisistä koon 80 velourhousuista, joissa ompelin lahkeiden sijaan yhteen haarasaumat. Ajan myötä vaatimustaso on kasvanut, ja siinä missä alkuun jo pipo ilahdutti, tarvitaan nykyään ompelukikseihin jotain enemmän. Kouluikään ehtineen lapsen tavoin "kouluikään ehtinyt" ompelija kaipaa tutun ja turvallisen rinnalle vaihtelua ja uusia kokemuksia. Toisinaan tämä aiheuttaa kipuilua ja jumittamista, toisinaan taas on mitä ihanin fiilis antautua flown valtaan ja tehdä sitä, mitä parhaiten osaa.

Ompeluflown vallassa syntyi tämä paitapino tulevalle koululaisellemme. Tarkasti valitut kankaat, jotka poitsu kävi hyväksymässä ja hyväksi havaittu kaava eli Ottobren Special edition koossa 134. Raidalliset ovat hartaasti hillottuja Noshin kankaita, mustavalkoinen eläinkuosi Ainolasta ja upea tiikerikuosi Mieli designilta. Näillä pärjännee ainakin sinne syksyyn asti...

Nyt jatkan pakkaamista, sillä lomareissu lähestyy. Joko siellä ruudun toisella puolella ollaan lomamoodissa?  Ihania kesäpäiviä just Siulle ♥


10 kommenttia

  1. Onpa kivan näköinen blogi! Pistin heti seurantaan bloglovinissa =) Pidän erityisesti siitä miten olet panostanut kuvien laatuun, mutta tekstejäkin on kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sahrami, ihana kuulla! ♥♥ Toivottavasti viihdyt jatkossakin :)

      Poista
  2. Onpa kivoja paitoja! Kyllä vaan perus on paras. Ja nuo Noshit, aah, laadun oikein näkee kuvistakin. Voi kunpa tekisivät comebakin kankaiden kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa olen toivonut monta kertaa! Nuo oli ihan parhaita. Kiitos Taru ♥

      Poista
  3. Kauniita paitoja! Voisivat olla hyvin omien poikienikin valintoja. Samoja ajatuksia itsekin olen tässä pyöritellyt, kun kuukauden päästä oma Kuopukseni aloittaa eskarin. Niin pieni, mutta jo niin iso. <3 Melkein herkistyn taas, kun ajattelen.
    Ihanaa lomareissua teille! Toivottavasti säätkin suosivat. Meidän lomareissu on vasta kuun lopulla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin haikeaa kaikessa ihanuudessaan tämä lasten kasvu ♥ Voin vaan kuvitella kriisin paikan, kunhan tuo nuorempi lähtee eskariin ja kouluun, nyt jo viskarivuosi alkamassa. Kiitos Pikku Akka ja oikein ihanaa lomareissua teille ♥♥!

      Poista
  4. Hei, ihanan näköisiä paitoja! Olen ihastellut noita sinun kokomerkintöjä, mistä tuollaisia saa? Meillä kun nuo laput niskassa ei ole oikein suosiossa, niin tuo ei varmaan häiritsisi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitos ♥ Olen tilannut nämä silitettävät kokomerkit Pinekin-nimisestä verkkokaupasta. Tykkään näistä tosi kovin ja hintakin on kohtuullinen. Nämä eivät kutita :)

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!