Featured Slider

Printtejä silityskuvilla









Kuosiähky on harmillinen vaiva kangashamsterille. Kangasta on ja piisaa, mutta jotenkaan mikään ei puhuttele juuri nyt. On ihania yksisarvisia, jätskejä, kukkia, kuvioita, eläimiä vaikka mitä, mutta niille ei ole oikea hetki. Yksivärisiäkin on, mutta ne vaativat jotakin jippoa ja yksityiskohtaa, eikä aina jaksa kikkailla. Tällä kertaa löysin kivan tavan ylittää aita matalasta päästä, nimittäin silityskuvat. 

Olen tilannut kuvat Wishin kautta. Kiinakaupoista tilaaminen on arveluttavaa, mutta vastaavia en ole suomalaisista kaupoista löytänyt ja myös halpa hinta houkuttaa tässä kohtaa. Laadun olen todennut hyväksi, kun kuvat ovat pysyneet pesuissakin siistinä. Kiinnitys tapahtuu silittämällä kuvassa kiinni olevan muovikalvon läpi niin pitkään, että kuva kiinnittyy kunnolla ja kalvo alkaa irrota (poikkeuksena Batman, siitä kalvo irtosi vasta jäähtyneenä). Helppoa ja nopeaa, oikeaa ompelun pikaruokaa, jota välillä kiireessä kaipaa. Oletko sinä silityskalvoja kokeillut?

Mekot ompelin meidän Tinttaralle, molemmat Myyry-paitakaavaa soveltamalla. Harmaasta olin tekemässä ihan peruspaitaa, mutta sitten alkoi tulla vaatimuksia "sellaset tälläset tähän olkapäille ja hei, missä sen helma on?". Lopputulos on kyllä näin varsin söpönen. Pesukarhupaita on omalle poitsulle, kaavana Formal or fun (OB 1/13) ja pohjaväri hänen oma valintansa. Batman-paidan tein kummipojalle synttärilahjaksi, joka kahden vuoden korkeaan ikään ehtineenä on suuri lepakkomiesfani.

Loppuun todettakoon, että kuinka mahtista on, että iltapäivällä on vielä valoisaa! Kyllä se kevät alkaa hipsutella sieltä vähitellen, vaikka näiden kinosten keskellä se vielä kaukaiselta tuntuukin... Mukavaa loppuviikkoa just Siulle ♥

Ompeluhuoneeni ja Pfaff 4.2. kokemuksia vuoden käytön jälkeen


Yhteistyössä Pfaff Suomi


Noin vuosi sitten kerroin täällä huikeasta yhteistyömahdollisuudesta VSM Finlandin kanssa ja siitä, kuinka sain käyttööni uuden ompelukoneen. Siitä asti olen huristellut Pfaff 4.2 quilt expression-koneella ja yhteinen matkamme on ollut varsin auvoisa. Oikeasti, tämän koneen kanssa ei ole tarvinnut kiukutella sen oikkujen takia, vaan homma kerta kaikkiaan toimii! Koska käyttökokemuksia ja konesuosituksia kysellään säännöllisesti erilaisilla ompelufoorumeilla, kokosin yhteen omat kokemukseni tästä Pfaffista, ja samalla vilautan myös ompeluhuonettani. 





Jos voit ompeluharrastajana satsata vain pariin asiaan, suosittelen ehdottomasti satsaamaan teräviin saksiin ja hyvään ompelukoneeseen. Kaikesta muusta voi tinkiä, mutta näistä ei. Jos ompelukone äyskii langankireyksien kanssa, ei siedä paksuja materiaaleja, katkoo lankaa tai tekee hyppytikkejä, koettelee se saumojen lisäksi ompelijan pinnaa ja tuhlaa turhaan aikaa. Hyvä ompelukone on luotettava toveri, jonka tasainen nakutus toimii paremmin kuin rentoutuslevyt ja jonka seurassa saa parhaimmillaan useita tunteja kulumaan kuin siivillä.  Oma 4.2:seni on todellakin jälkimmäistä. Vaikka kunnollinen elektroninen ompelukone on melko hintava investointi, takaan sen kannattavan mikäli enemmän ompelet. Jos uuteen ompelukoneeseen ei budjetti taivu, edullisen markettikoneen sijaan kannattaa mielummin etsiä arvokkaampi ja todennäköisesti laadukkaampi ja tehokkaampi ompelukone käytettynä. Valikoimaa on niissäkin laajalti.

Kerroin jo tuolla ensimmäisessä yhteistyöpostauksessa tämän ompelukoneen ominaisuuksista, mutta seuraavassa ne parhaiksi havaitsemani jutut:
  • Kone on tukeva ja painava rungoltaan, mikä saa sen pysymään napakasti aloillaan kovallakin ompelunopeudella. Myös ääni on hyvin siedettävä.
  • Yhtä ainutta hyppytikkiä ei ole tullut edes paksuilla materiaaleilla, vaan neula on vaivatta lävistänyt monet kangaskerrokset. Myös ohuet ja joustavat kankaat saa ommeltua siististi.
  • Ompelutilan koko on laaja ja ompelutaso leveä myös neulan oikealla puolella. Aika paljon ompelen myös vapaavartta hyödyntäen eli ilman tuota osaa, missä on tarvikelaatikot.
  • No se IDT- syöttö! En ole enää jaksanut vetoketjujakaan harsia tai laittaa tukikankaita, sillä IDT-kaksoissyöttö kuljettaa kangasta sekä ylä- että alapuolelta ja ommel etenee tasaisesti. Ihan selkeä ero ommella tämän kanssa kuin ilman.
  • Erityisen ihastunut olen automaattisiin ominaisuuksiin, kuten siihen, että neulaa tai paininjalkaa ei tarvitse erikseen laskea, vaan voi suoraan lähteä ompelemaan. Myös automaattiset päättelyt ompeleen alussa ja lopussa ovat ihan huiput! Automaattista langankatkaisua käytän päättelyn yhteydessä lähes aina. Ainut ärsyttävä asia on se, että langankatkaisin on tarkka langanlaadusta eivätkä ihan kaikki langat katkea siististi.
  • Alalangan loppumisen ennakointi on ollut tarpeen usein, ei tarvitse enää tyhjää ommella huomaamattaan. Puolaaminen on helppoa joko neulan kautta tai toisesta rullasta, jolloin langoitusta ei tarvitse purkaa välissä. Langoitin auttaa langan pujottamisessa neulansilmään.
  • Koristeompeleiden valikko on laaja ja ne ovat kauniita. Aiemmilla koneillani koristeompeleita nakuttaessa kone saattoi ylikuumentua, mutta tällä pitkätkin tikkaukset ovat onnistuneet nopealla vauhdilla.
  • Helppokäyttöisyys! Valikot ja paininjalkasuositus ovat selkeitä, ompeleiden kokoa helppo muuttaa ja nimenomaan tuo automaattisuus helpottaa vielä entisestään. Selkeä suomenkielinen manuaali tarjoaa neuvot niissä tilanteissa, kun oma pähkäily ei riitä. 
  • Kaksoisneulaommel on siisti ja etenkin silloin, kun käytössä on erikoispuolakotelo. Kaksarilla ompelen ihan tosi paljon.
  • Erilaiset paininjalat! Olen tämän koneen myötä opetellut käyttämään eri tarkoituksiin sopivia paininjalkoja ja havainnut niiden tekevän työstä sujuvampaa. Kannattaa oikeasti tutusta sinne tarvikelaatikkoon :)
Jos jotain voisin vielä toivoa, niin näitä:
  • Tykkäisin, että valaistus voisi olla laajemmalle ulottuva. 
  • Joustoompeleita on useampi ja niitä olen käyttänytkin vaatteiden huolitteluissa kaksoisneulan tilalla usein. Kuitenkin kaipaisin samanlaista silmukkamaista ommelta, mikä oli vanhassa ompelukoneessani, ja jolla huolittelin käänteet lasten vaatteista.
  • Koristeompeleita on huima valikoima ja fonttejakin erilaisia, mutta pari kertaa olisin kaivannut kaunokirjoitusta ja paksuja kirjaimia. 
Jos Sinulla on ompelukoneesta kysyttävää, niin vastaan mielelläni. Näissä postauksissa olen esitellyt koneen lisävarusteita :






Sain tosiaan viimein oikean ompeluhuoneen viime keväänä, kun muutimme nykyiseen kotiimme. Kyseessä on takkahuone, mutta avotakan epäkäytännöllisyydestä johtuen takassa pidetään tulen sijaan nykyään silitysrautaa ja muuta tarpeellista. Tilaa on riittävästi ja tavaroille omat paikkansa. Kangasvarastoakin olen viime aikoina hillinnyt tehokkaasti, sillä huomaan, että alkuvuosien hullu kangashamstraus ei enää houkuttele. Ja silti kangasta on paljon (tosin ei tietenkään sellaista mitä tarvitsisinjuuri nyt). Parasta omassa ompsussa on mahdollisuus levitellä tavarat ja ommella rauhassa sekä sulkea ovi tarvittaessa kaaoksen vallitessa. Toisaalta huomaan, että iltaisin ei tee mieli vetäytyä yksinäiseen kammariin, vaan mielummin vietän aikaa perheen kanssa, jolloin ompelut jäävät vähemmälle. Tällä viikolla pitäisi kyllä aktivoitua taas :)  Mitäs Sinulla on työn alla?

Lämpöisiä ajatuksia ja kärsivällisyyttä lumivuorien keskelle just Siulle ♥ (Ja miullekin, ihan just palaa hermo tähän lumentuloon...)

Vaatetta Baby Born- nukelle.
















Joskus voi oikein luvan kanssa ihmetellä, kuinka pöhkö sitä onkaan. Kuten silloin, kun kirjoneulesukkia neuloessani tutkailin langan määrää ja ajattelin, että pitääpä neuloa nopeammin, jotta lanka riittää. Tai kun sujuvasti ompelin hihan kiinni pääntielle ja kummastelin, kuinka omituisen näköinen viritys siitä tulikaan. Tai kun nuken vaatteita ommellessa mietin, että tulipa sopivan reilut hihat, jottei jää heti pieneksi. Hassuja aivohäröjä. Käykö niitä kellekään muulle ;) ?

Meillä oli Tinttaran kanssa yhteinen nukenvaateprojekti. Se alkoi jo joulukuun alussa, kun kummitytön synttäripakettiin toivottiin asua Baby Born-nukelle. Neitonen valitsi tilkuista sopivia ja auttoi ompelemaan; hänen kunniatehtävänsä on katkaista saumurin langat sekä ottaa nuppineulat pois. Kuinka ihana onkaan kolmevuotiaan into! Kun kaverin nukke sai vaatteensa, halusi Tinttara vaatettaa oman Pihla-vauvansakin. Homma jatkui siis jälleen jämälaatikon kaivelulla ja monenlaista tilkkua sieltä löytyikin. Kaavat näihin vaatteisiin löytyivät Luomalla-blogista, Naurava nappi-blogista ja Kangaskorjaamolla-blogista. Kivoja kaavoja kaikki, mutta mainittakoon, että tuo vinovetskajumppiskaava on ihan tosi pieni, lisää siis reilut saumanvarat. Bomberin kaavan muokkailin itse.

Sitä helposti kuvittelisi, että näin pienet vaatteet ovat nopeita ommella. No ei ollut, vaan jostakin syystä tussasin näitä vähän kerrassaan. Onneksi homma on tällä erää valmis ja pääsen siirtymään seuraaviin ompeluihin.  Ja neiti on onnellinen voidessaan samistella vauvansa kanssa.

Ilon hetkiä ja ystävällisiä ajatuksia just Siulle♥

Satumaiset silmukat- kirja ja Kallaveet-lapaset













Koska minulla on edelleen päällä perinteinen keskitalven neuloosi, ei Niina Laitisen uusi kirja olisi voinut tulla parempaan saumaan! Blogiani pidempään seuranneet ovat ehkä huomanneetkin minun pitävän erityisesti Niinan/ Taimitarhan sukkamalleista, joten odotukseni olivat korkealla. Satumaiset silmukat on tyylikäs, selkeä ja visuaalisesti viehättävä neulekirja täynnä toinen toistaan kauniimpia malleja. Villasukkien lisäksi päästään neulomaan lapasia ja molempia löytyy niin kirjo- kuin pitsineuleinakin. 

Pidin kovasti jo Laitisen ensimmäisestä Villasukkien vuosi-kirjasta, mutta tästä tykkään vielä enemmän. Mallikuvat tuovat mielestäni paremmin esiin sukan kuvioinnin, mikä on ainakin minulle tärkeää. Ohjeet ja kaaviot on niin selkeitä, että pitsineuleeseen tottumattomanakin uskaltaisin tarttua mihin malliin tahansa. Ja ne mallit -  suuri osa on sellaisia, että tekisi mieli aloittaa neulominen heti. Vain muutama kirjoneulemalli on sellainen, mitkä eivät minun silmääni miellyttäneet ja jotenkin tuntuivat ylimääräisiltä kirjan tyyliin nähden. Yksi mikä minua helpottaa tässä kirjassa on erityisesti se, että lankasuositukset ovat selkeät ja kaikissa paksuuksissa on kerrottu vaihtoehtoiset langat. 

Satumaiset silmukat on teemoiteltu kolmeen osaan. Ensimmäisessä kappaleessa hypätään mukaan rakkaustarinaan ensitapaamisesta onnelliseen loppuun asti. Romanttiset nimet ja pienet tekstinpätkät niiden alla ovat tosi suloisia. Toinen kappale seikkailee eläinten valtakunnassa ja tarjolla on niin muurahaisia kuin upeita riikinkukkoja. Kolmannessa osassa matkataan maailman ympäri aavikolta satumaahan. Jokaisesta kappaleesta on helppo löytää omat suosikit. Minun lempparimalleiksi ja to do-listalle pääsivät ainakin  Äärettömät, Jotain niin oikeaa, Onnelliset, Valtameret ja Satumaat.

Neulomisen aloitin sukkien sijaan lapasista ja nakuttelin Kallaveet-ohjeella lapaset. Lankana oli ohjeen mukainen 7 veljestä ja puikotkin 3,5 ohjeen mukaan, mutta lapasista olisi ohjekaavion mukaan tullut aivan liian lyhyet sormista. Kuvion suhteen olin hetken aikaa pulassa, mutta sitten jatkoin vaan kaavion mukaisesti kuviota pidempään (jos jota kuta kiinnostaa, niin ensin neuloin normisti riville 59 ilman kavennusta, sitten uudestaan rivit 38-46, joiden jälkeen aloitin lähes ohjeen mukaiset kavennukset riviltä 59.) Hyvin käteen istuvat niistä tuli, etenkin peukalokiilan takia. Ystävä ihasteli lapasia sen verran, että annoin ne hänelle myöhästyneeksi synttärilahjaksi. Pitää siis ottaa seuraavat lapaset työn alle, niin ei omatkaan näpit palele ;)

Oletko Sinä saanut tämän kirjan jo käsiisi? Vieläkö siellä ruudun toisella puolen neulotuttaa?
Virtaa ja voimaa tulevaan viikkoon just Siulle ♥

Pöllösukat






Hu-hu-huu! Joululahjoista pari lähti lahjakorttina ja ensimmäinen lunastettiin pöllösukkien muodossa. Toiveena oli nilkkapituiset pöllösukat, jotka eivät ole mustat tai valkoiset. Googlettelun tulos vei toistuvasti tähän ohjeeseen, joten päätin uskaltaa lähteä sitä muokkailemaan. Seiskaveikkaa löytyi lankakorista kauniin keltaisena (tylsää vaan, että kuvissa väri on ihan omituinen) ja se sopi tarkoitukseen mainiosti.

Varteen tein kuvion molemmin puolin 1 nurin, 1 kiertäen oikein-resoria. Pöllökuvio syntyi yllättävän helposti, yksi pöllö per puikko. Hankaluutta tuotti vain se, että apupuikolle viedyt ja ristiin neulotut kohdat kiristyvät kovasti. Onkohan siihen joku keino höllätä? Varsia sovitin omaan jalkaani pikkupaniikissa, mutta kyllä ne hyvin mahtuivat, joten toivottavasti sopivat myös saajan jalkaan. Nopeatkin nämä oli tehdä, muutamassa illassa valmistuivat, kun koko jalkaterä oli ihan perusoikeaa.

Helmien laittamiseen keksin kokeilla virkkuukoukkua, eli pujotin koukun helmen läpi, vedin koukulla silmukan helmen läpi ja neuloin silmukan normaalisti. Eipä tarvinnut alkaa enää ommella helmiä erikseen ja asettuivat juuri oikeisiin kohtiin. Aikas kivat tuli!

Kirpsakoita pakkaspäiviä just Siulle ♥ Lumentulo kyllä saisi jo riittää...

Joulukalenterisukat 2018





Eipä näköjään joulua ilman joulukalenterisukkia! Tänäkin vuonna jäin junasta joulukuun alussa, mutta joulupyhien aikaan nakuttelin sukat muutaman illan ja ihanan kepeän ja höpsön jouluelokuvan aikana. En vain voi vastustaa näitä Taimitarhan eli Niina Laitisen kirjoneulemalleja, vaikka nämä - pakko myöntää - eivät kuvioidensa puolesta suosikikseni muodostuneet. Väreiksi valitsin jotakin rauhallisempaa kuin aiempina vuosina, kanervanpunaista ja havunvihreää. Lämmittävät mukavasti näillä pakkaskeleillä.

Sukkasatoa on tiedossa lisääkin, sillä neulepuikkojen kilkatus perheen seurassa on tällä hetkellä kiehtonut enemmän kuin itsekseen istuskelu vilpoisassa ompeluhuoneessa. Eiköhän se taas inspiraation kohde vaihdu, kunhan kevät alkaa kurkistella ikkunoista. 

Ja hei kuulkaas, kiitos ihan hurjasti kaikille arvontaan osallistuneille! Jokaisen kommentin luin ilahtuneena ihanista sanoistanne, kiitos ♥  Voittoarpa osui tällä kertaa nimimerkille A-M, johon olen jo ottanut yhteyttä. Ensi vuonna ehkä sitten uudestaan ;)