Featured Slider

Laukkuja äitienpäiväksi



Blogiyhteistyö Almandiinin kanssa, kuosikankaat saatu.














Äitiys. Tuo suuria tunteita herättävä titteli, jonka kantamiseen kuuluvat hetkistä kirkkaasti suloisimmat, kauneimmat ja sydäntä pakahduttavimmat, mutta myös raskaimmat ja pelottavimmat. Matka, joka on yhtä aikaa ihana ja kamala, toisaalta niin luonnostaan tuleva, mutta samalla äärimmäisen vaikea. Äitiys on ainakin itsestäni saanut esiin niin parhaimmat kuin pahimmat puoleni ja antanut samalla minulle enemmän kuin ikinä olisin uskonut. Onnea on se, että olen saanut matkalleni äitiyden koukeroita jakamaan monta huikeaa äitikollegaa. Vertaistukea, lämpimän olkapään nojattavaksi, konkreettista apua arjessa, kuuntelevan korvan niin ilon kuin murheen hetkellä. Onneksi tästä hommasta ei tarvitse yksin selvitä, vaan rinnalla on ihania ja rohkeita naisia ♥

Eilisenä äitienpäivänä halusin luonnollisesti muistaa omaa rakasta äitiäni, jonka apu ja neuvot ovat olleet kultaakin kalliimpia niin omassa äitiydessäni kuin kaikessa muussakin. Sellaista asiaa ei ole, mitä ei äitille olisi voinut puhua ja mikä parasta, se puhuminen auttaa aina. Huonoina päivinä kannattelee myös äidiltä opittu mantra siitä, että kaikki järjestyy aina lopulta. Lahjansa arvoinen on myös  anoppini, joka on todellinen arjen supersankari ja aina valmiina ojentamaan kätensä perheemme puoleen. Vilpitön, luotettava ja ehdottoman sydämellinen mummi. Lisäksi halusin muistaa äitienpäivänä ystävääni, joka on joutunut viime aikoina elämän murjomaksi ja silti jaksanut olla lapsilleen ihana äiti sekä minulle hyvä ystävä.

Sain Almandiinilta ommeltavakseni kivoja, laukkuompeluihin sopivia puuvillakankaita, joten lahjapulma oli sillä ratkaistu. Kankaista löytyivät juuri saajiensa näköiset kuosit ja värimaailmat.  Kultaiset puut ja tuo vaalea metsäkangas ovat tainneet jo loppua, mutta tyylikästä Asanohaa löytyy vielä. Almandiinin kankaisiin ei ole koskaan tarvinnut pettyä, ne ovat aina yhtä laadukkaita ja kauniita! Jos tuo aitoja japanilaisia kankaita myyvä liike ei ole vielä sinulle tuttu, niin kannattaa käydä kurkistamassa. Kuviollisiin kankaisiin yhdistin kotoa löytyviä yksivärisiä kankaita. Laukkujen renkaat ja lenkit on kierrätetty vanhoista risoista laukuista.

Isompien laukkujen kaava on Swoon patternsin Bonnie bucket bag ja pieni olkalaukku niinikään Swoonin Heidi foldover clutch. Ohjeet olivat selkeät, kun niitä lähti vaihe vaiheelta tukitsemaan ja etenemään (kun ensin oli selvinnyt viheliäisimmästä osasta, eli tukikankaiden leikkuusta ja silityksestä). Omaa työtäni hankaloittivat liian pitkät vetoketjut, sillä metalliketjua oli vaikea lyhentää siististi. Ohjeista poiketen tein molempiin malleihin olkahihnat liukusäädöllä, jotta laukun saaja voi pitää hihnan haluamassaan mitassa. Molemmat mallit ovat sellaisia, että pistän ne visusti talteen, sillä näitä aion tehdä toistekin. Laukkuompelu itse asiassa yllätti iloisesti ollen mukavampaa kuin luulinkaan. Näpertelyä ja tarkkaa työtä kyllä, mutta joutuisaa ja kiinnostavaa. Trikoovaatteiden ompelijalle on hyvää vaihtelua välillä ommella myös napakoita, kudottuja kankaita. 

Toivottavasti Siullakin oli ihana äitienpäivä ♥

Joka tyypin parhaat kaavat - arvostelu ja arvonta!


Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.









Tällä viiden vuoden kässäily- ja ompelu-urallani olen ehtinyt silmäilemään aika monia käsityögenreen kuuluvia kirjoja. On kirjoja, jotka herättävät inspiraation, hurmaavat kauniilla kuvillaan ja houkuttavat uusien materiaalien äärelle. Sitten on kirjoja, jotka ovat tyyliltään yksinkertaisia ja ehkä tylsähköjäkin, mutta täynnä painavaa asiaa ja siten lunastavat paikkansa kirjahyllyssä ikiajoiksi. Joka tyypin parhaat kaavat- kirja kuuluu jälkimmäiseen sarjaan. Joka tyypin parhaat kaavat on uudistettu ja tähän päivään kuljetettu versio Joka tyypin kaavakirjoista. Rinna Saramäen, Katja Kaipaanlahden ja Jane Palmun uusi teos on ompelukirjojen klassikko, joka tulee varmasti löytymään niin ompelukonkareiden kuin vasta-alkajien luottokirjojen joukosta. 

Kirjasta löytyy naisille peruskaavat niin housuihin ja hameisiin kuin joustavaan sekä joustamattomaan yläosaan. Miehille vaihtoehtoina ovat housut sekä joustava paita. Kokoskaala on laaja: XXS - XXXL, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva. Tämän kirjan idea on siis siinä, että tarjolla on  12 erilaista kaavaa, joita itse muokataan erilaisiin variaatiohin. Kaava-arkit ovat selkeydessään ilo piirtäjälle, joka on tottunut kaavalehtien syheröihin.

Jos sormi nousi suuhun kuullessasi, että joudut itse muokkaamaan kaavaa, niin eipä hätää. Kirjassa on siihen valmiit ideat sekä erittäin tarkat kuvalliset ohjeet. Trikoinen t-paita muotoutuu  muun muassa lepakkohihaiseksi paidaksi, holkkihihaiseksi mekoksi, vesiputoustopiksi ja kauluspaidaksi. Suorista housuista leivotaan niin pillifarkut kuin housuhame ja laskoshousut. Vaihtoehtoja on yllättävän monia valmiiksi pureskeltuna ja haastetaso vaihtelee mukavasti.

Vaikka tämä kirja ei olekaan sellainen silmäkarkki ja inspiraation keidas kuin muut lempparini, on tällä opuksella oma paikkansa. Jopa oppikirjamainen ote tekee ohjeista selkeitä ja yksityiskohtaisia. Lisänä on vielä huikea tietopaketti tekstiilien materiaaleista, ompelutekniikoista ja esimerkiksi koon muokkaamisesta. Lisäksi avataan teoriaa kauluksista, vuorittamisesta, laskoksista, napinlävistä ja monesta muusta yksityiskohdasta tai tekniikasta. Uskon, että tämän kirjan pariin tulen palaamaan useasti. 

Olisiko Sinulla tarvetta tälle kirjalle? Jos on, voit voittaa sen omaksesi! Sain arvottavakseni yhden kappaleen kirjoja ja arvon sen jollekin kommentin jättäneelle. Toivon, että seuraat blogiani Bloggerin, Bloglovin'in, Instagramin ja/tai Facebookin kautta. Kerro myös sähköpostiosoitteesi, jotta voiton osuessa saan Sinuun yhteyden. Jätä minulle siis terveisesi ja olet mukana arvonnassa. Arvonta-aika 6.5.-14.5.  (Huom! Roskakommenttien takia olen ottanut viestien hyväksymisen käyttöön, joten älä huoli, vaikka kommentti ei tule heti näkyviin.)

Hyvää arpaonnea ja ompelun iloa ♥



Helpot vinkit applikoimiseen ja Pikachu-paita


Yhteistyössä Pfaff Suomi





Niin se on muuttuvainen 6-vuotiaan mieli. Kun viime vuosi on intohimoisesti tutkittu eläinmaailmaa ja leikitty eläintutkijaa ja lintubongaria, ovat kiinnostuksen vallanneet nyt Pokemonit. Muksut vaihtelevat keskenään kortteja, joita saadakseen ainakin meidän poitsu on intoutunut tekemään kotitöitä ennen näkemättömällä tahdilla. Itse en korteista ole jyvälle päässyt, mutta ulkoilun yhteydessä olen pojan kanssa käynyt Pokemoneja puhelimella nappaamassa. 

Jo pidempään on mielessäni ollut kankaan kuvioiminen applikoimalla eli päällikeompelulla, ja pojan  Pokemon-intoilu herätti ompeluinspiksen. Pikachu oli helppo valinta paidan etumukseen selkeiden värialueiden, kohtalaisen yksinkertaisen muotonsa sekä söpöytensä takia. Ennen applikointia värjäsin etukappaleen kloriitilla täplikkääksi (haaveilin kauniin vaaleansinisestä, mutta nyt jäi kyllä harmahtavaksi). Applikoinnissa iso apu oli jo aiemmin suoran tikin kanssa testaamastani applikointipaininjalasta. Avoin applikointijalka antaa hyvän näkymän siksakkaukselle ja toimii myös Pfaffin kiinteän yläsyöttäjän kanssa. Omassa ompelukoneessani (Pfaff quilt expression 4.2) on erikseen applikointiin tarkoitettu ommel, jonka tiheyttä ja leveyttä pystyy säätämään laajasti. Nyt jälkikäteen katsoen olisin voinut valita vielä tiheämmän ja hieman leveämmän siksaksin, jotta ommel olisi siistimpi.

Applikointiommel on tässä koneessa numero 7. 
Applikointi oli varsinainen mindfullnesharjoitus, kun tarkkaa työtä tehdessä oli pakko keskittyä vain tikin etenemiseen. Toisaalta oli hieno huomata, kuinka kuva valmistui osa kerrallaan. Tekovaiheet kuvasin lyhyelle videolle, voit kurkistaa ne allaolevan linkin kautta. 

 

Vinkkini onnistuneeseen applikointiin:

  • Tarvitset tavalliset ompelutarvikkeet, vaatekankaan sekä applikoitavaan kuvaan tarvittavat tilkut  ja niiden lisäksi kaksipuolista liimaharsoa (suosittelen sellaista, missä on paperi mukana) sekä irtirevittävää tai vedessä liukenevaa tukikangasta.
  • Aloita yksinkertaisesta kuvasta tai kuviosta ja taitojen karttuessa siirry moniosaisempiin. Voit leikitellä applikoitavien palojen tekstuureilla - esim. velour tai joustofrotee tekee kivan efektin trikoovaatteeseen.
  • Huomaa, että kuva on tulee piirtojälkeen nähden peilikuvana! Eli muista kääntää tekstit yms. piirrettäessä peilikuvaksi, jotta valmis kuva on oikeinpäin.
  • Tee valmistelut huolella; jäljennä osat tarkasti liimaharson paperipuolelle, jotta ne valmiissa kuvassa sopivat toisiinsa. Applikoitavissa osissa kannattaa huomioida mahdollisuuksien mukaan se, että ne olisivat samaan langansuuntaan kuin vaate. 
  • Voit silittää osan kerrallaan ja ommella sitä mukaa tai koota ja silittää kuvan kokonaan valmiiksi, kuten itse tein. 
  • Valitse kankaiden väriset langat ja vaihda niitä tarpeen mukaan. (Itse pääsin helpolla tässä, kun kaikki ääriviivat oli mustalla.)
  • Kokeile sopivaa siksakin pituutta ja leveyttä. Jos koneessasi on erikseen aplikointiin tarkoitettu säädettävä siksakommel, käytä sitä. Ommel kulkee aivan kiinnitettävän kankaan reunassa.
  • Kuljeta työtä rauhallisen tasaisesti, älä syötä itse liian nopeasti neulan alle.
  • Jos ompelukoneesi on kenkumpaa mallia ja tiheää siksakkia tehdessä katkoo lankaa, voi applikoinnin tehdä myös suoraa ommelta käyttäen. 
  • Huomio käännöksiin! Aina työtä kääntäessäsi muista jättää neula alas. Kun käännyt oikeaan, jää neula kiinnitettävän kuvion vasempaan reunaan. Kun käännyt vasempaan, jää neula nyt kuvion oikeaan reunaan. Näin kulmiin ei jää tyhjiä kohtia, vaan siksak on tasainen ja yhtenäinen.
  • Lopuksi revi, liuota tai leikkaa tukikangas pois nurjalta. Jos ompeleet kutittavat valmiissa vaatteessa, voit silittää ohuen tukikankaan vaatteen nurjalle applikaation päälle.
Jäiköhän jotain sanomatta? Kerro, jos sinulla on hyviä vinkkejä lisättäväksi ♥

Onnellista viikonloppua just Siulle ♥ Meillä nautitaan pitkästä aikaa äärimmäisen tarpeellisesta lapsivapaasta päivästä, jippii sille!


Ohje rusettipantaan ja Kullanmuru-villatakki











Olen ehkä siitä harvinainen neuloja, että nautin eniten siitä, kun saa painaa vain oikeaa silmukkaa rivi toisensa perään. Ilman ajatusta, autopilotilla kädet tekevät tutun pyörähdyksen ja lanka soljuu sormien välistä ja vähän kerrassaan lankakerä muuttuu vaatteeksi. Neulotko sinä mielummin yksinkertaisia malleja vai ohjeen tarkkaa seuraamista vaativia koukeroita? Oikean silmukan lisäksi tässä neuleessa tarvittiin vain nurjaa, joten paljon helpompaa ei villatakin neulominen voi olla. 

Ensimmäisen Klompelompe- kirjan Kullanmuru-villatakki valikoitui työn alle nimenomaan yksinkertaisen rakenteensa takia. Ylhäältä alas neulottava raglansaumainen takki oli helppo sovittaa tarvittaessa ja passailla kokoa. Tein meidän pienelle 4-vuotiaalle koon 3-4 v, mikä on juuri sopiva nyt.  Olisin  halunnut pidemmän helmasta pidemmän kuin ohjeessa, mutta pelkäsin langan loppuvan kesken. Lopulta sitä jäi kuitenkin yksi kerä kokonaan käyttämättä, mutta en ryhtynyt enää purkamaan. Lankana oli ohjeesta poiketen Dropsin Extra fine merino, mikä on kyllä ihana neulottava.

Neuletakin sävy ja viimeksi valmistunut pionitakki innoittivat ompelemaan väreihin mätsäävän rusettipannan sekä farkkulegginssit. Leggareihin aplikoin polvipaikat vahvikkeeksi ja kaavana on jälleen PaaPiin Lilja koossa 104. Paikat osuivat kerrankin mittaamatta juuri polvien kohdalle ja tekevät legsuista kyllä astetta söpömmät. 

Rusettipantaa tehdessä kuvasin myös työvaiheet, joten ohessa olisi tarjolla ohjevideo pannan ompeluun. Pituutta voit säätää helposti siten, että pantaosan pituus on noin 5 cm lyhyempi kuin pään ympärys. Samoin voit muokata rusetista pienemmän helposti kaventamalla rusettiosaa. Kysythän, jos jokin kohta jää epäselväksi.



Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua, toivottavasti se tarjoaa Siulle just sen mitä tähän hetkeen tarvitset ♥

Pioni- softshelltakki tytölle

















Huhtikuu, yksi ehdoton lempikuukauteni! Kevät on oikeasti totta, lumi sulaa kinos kerrallaan, aurinko lämmittää luoden petollista mielikuvaa siitä, että talvitamineet voi kerralla hylätä. Huhtikuussa tietää talven jääneen taakse ja samalla koko ihana kevät- ja kesäaika on täysin edessä. Vielä ei iske paniikinomainen "nyt on pakko nauttia, kun kerrankin on lämmintä"-fiilis, vaan saa rauhassa olla ikään kuin vuodenaikojen välitilassa. Olo on toiveekkaampi, virtaa enemmän ja sisäinen valo loistaa kirkkaampana. Parasta kaikessa ovat kuitenkin huhtikuun illat. Auringon jo laskiessa, kun vielä on silti valoisaa, voi tuntea kevään tuoksun ja tunnelman, joka tuo mieleen muistoja teinivuosilta. Tunteen vapaudesta, odotuksista ja siitä, kuinka mahdollisuudet ovat rajattomat. Nuo iltahetket koirien kanssa kävelyn muodossa ovat ihanaa omaa aikaa, ylimääräisiä tunteja piteneviin iltoihin. 

Huhtikuu on lisännyt myös intoani ommella. Olin päättänyt, että saan Tinttaralle kevättakin valmiiksi ennen pääsiäistä ja niin sainkin, kiitos tämän vuoden venyneen pääsiäisen ajankohdan.  Pioni-softshellin tilasin Nappinjalta, nyöritilpehöörit Aliexpressistä, yksisarvisompelumerkki Ommelkuplasta. Tuo vaalea minttu ei ollut  ihan lempivärini, mutta hätäpäissäni tilatessa muut olivat jo loppuneet. Takin kaavaksi otin pitkän harkinnan jälkeen Ottobre 4/15 Warm inside-softshelltakin ja kokona 110. Kaava on mukavan kapea malliltaan, irrotettava huppu on yksinkertainen valmistaa ja taskuja oli helppo soveltaa. Suositus tälle kaavalle!



Takista tuli hieman ylimitoitettu nippa nappa 90 senttiselle tyttöselle. Uskon kuitenkin kasvunvaraan näissä työläämmissä ompeluissa, joten ihan hyvä, että tämä menee varmasti ensi vuonnakin. Takista tuli myös kaunis, siisti ja toimiva. Ainut pulma on se, että jouduin ostamaan toisen takin pihakäyttöön, sillä eihän tätä kaunokaista raaski liata mutavellissä pyörimiseen. Takin kanssa pidettäväksi tarvittiin myös pipo, joten samalla vaivalla tein kaksi. Ribbipiposta tuli oikeasti tosi kiva, se ei pääse oikeuksiinsa tasokuvassa.



Pakko vielä mainita somemaailman luomasta harhasta, minkä koin. Pionikuosi on ihan valtava hype ja pionisoftshell on selvästi yksi tämän kauden suosituimpia kankaita. Tämän seurauksena pionitakkeja on näkynyt somessa ja netissä ihan hurja määrä, joten tämä minun tekemäni ei sinällään uutiskynnystä ylitä. Ajatus uniikkiudesta katosi takkikuvien kiitäessä uutisvirrassa, mutta eipä arjessa ole vastaavaa vielä vastaan tullut. Onneksi some ei ole ainoa todellisuus ;)

Ihanaa ja suklaista pääsiäisen aikaa ♥