Ompelua, ompelua ja vielä vähän ompelua - Blogiviikkoni ja parit paidat




Sain  Kototeon Sannalta hauskan haasteen kertoa viikon ajalta, mitä blogin taustalla tapahtuu sinä aikana. Aika metka kiinnittää huomiota asiaan, mikä yleensä kulkee omia aikojaan -  joskus enemmän ja joskus vähemmän - arjessa mukana. Kelataanpa siis viikko taaksepäin.


Perjantai: 
Teen lähtöä viikonloppureissulle ja pitäisi pakata. Tänään ensin koko perhe mummilaan, ja siitä jatkan huomenna itse Tallinnaan. Pakkaaminen venyy kuitenkin, kun juutun ompelukoneen ääreen. Lomapäivien ihanuus, mahdollisuus ommella pätkä silloin ja toinen tällöin! Aamusta viimeistelen pojan kolme t-paitaa, pääntieresorit puuttuivat vielä. Myös yhden oman mekkoni sekä tytön tunikan ompelen loppuun lasten katsellessa Risto Räppääjää. Josko ne ehtisi kuvaamaan tänään ennen kuin kellään on räkää tai ketsuppia rinnuksilla...

Ehdimme ulkoilemaankin ja saan pakattua lasten tavarat. Omani olen kasannut jo edellisenä iltana, todennäköisesti jälleen ihan liikaa. Tytön päiväunien aikana hoksaan pöydällä olevan kukkamaljakon sopivan mainiosti somistamaan kukkakuvioista tunikaa. Äkkiä tunika lattialle ja kukat viereen, kun valokin on sopiva. Klik klik, laulaa Canon. Tyttönen herää ja kysyn halukkuutta tunikan kuvaamiseen kukkien kanssa. Jee, neiti on suosiollinen ja saan ihan kivat kuvat omassa makuuhuoneessamme. Tyttöä on ihana kuvata, hän tykkää sovitella vaatteita ja poseerata :) 

Illalla mummilassa napsin kuvia myös pojasta uusissa teeppareissaan ja kauppareissun lopuksi mies nappaa kuvat myös minusta mekossani. Aurinko paistaa ihanasti, mutta kuvaamista se hankaloittaa. Liekö näihin auttaa käsittelykään... Illalla ei tahdo uni tulla, huominen matka polttelee jo.



Lauantai: 
Mies vie minut aamusta Helsinkiin ja odotan laivan lähtöä Paulinan kanssa. Ihana nähdä häntä pitkästä aikaa, jutella kuulumisia ja tietenkin myös käsitöistä ja muun muassa kässäsometuksesta. Pari tuntia kuluu vauhdilla. Perillä Tallinnassa taksi kuljettaa meidät suorinta tietä Karnaluksiin (hinta satamasta 6,25 e, jotakuta kiinnostaa kuitenkin) , jonka aukioloaikaa on jäljellä kaksi tuntia. Mahtaakohan se riittää? 

Minulla oli hyvä aikomus tehdä kunnollinen postaus Karnaluksista, mutta unohdan ottaa kuvia sinkoillessani hyllyltä toiselle. Paikan ollessa jo tuttu ja rahapussin kevyt, pystyn säilyttämään jonkun järjen päässäni ja shoppailemaan hallitusti. Tai niin minä luulen, kunnes näen Paulinan ostokset. Ensi kertaa Karnaluksissa, ja hän ostaa yhden kankaan ja yhden vetoketjun. Siis whooot? :D

Hotellilla kuvaan ostokseni instaan ja notkun hetken facebookissa, ja sitten lähdemme kaupungille. Vanhassa kaupungissa ihailen vanhoja ovia ja värikkäitä seiniä. Olisi monta huikean hyvää kuvauspaikkaa! (Se on minusta ehkä koko bloggaamisessa vaikeinta: löytää omille kuville kivoja taustoja ja sitten vielä kehdata kuvata siellä... Tuntuu hölmöltä seisoa kameran edessä, jos lähellä on muita ihmisiä. ) Ilta kuluu nopeasti, kuten aina kun on hauskaa. Lopulta on ihana heilauttaa kävelystä raskaat jalat sänkyyn ja käydä nukkumaan.



Sunnuntai: 
Laivamatkan Helsinkiin käytän neulomiseen. Jossakin vaiheessa sekoan rivistä ja sen jälkeen puran lähes kaiken juuri neulomani. Voi kökkö. Mies on onneksi vastassa satamassa ja voin jatkaa projektia vielä automatkan. Mummilassa lapset ovat tuliaisista innoissaan ja ajelemme kotiin Risto Räppääjää (jep, se on kova juttu tällä hetkellä) lukien. 

Illalla istahdan koneelle ja käsittelen perjantaina ottamiani kuvia. Käytän siihen Picmonkey- ohjelmaa, johon olen tykästynyt. Ei kovin ammattimainen, mutta tarpeisiini sopiva ja äärimmäisen helppo käyttää! Kuvien käsittely pitää yleensä sisällään rajaamisen, värien ja valaistuksen tasapainottamisen ja kirkastamisen sekä kuvakoon pienentämisen. Päätän tehdä postauksen, jossa esittelen tytön tunikan ja oman toukokuussa ompelemani mekon. Sen postaaminen on odottanut, että saan molemmat mekot samaan pakettiin, sillä tykkään kokonaisuuksista. Saan illan aikana toisella silmällä elokuvaa katsellen kuvat valmiiksi ja tekstinkin melkein. 



Maanantai:
Heti aamusta viimeistelen eilen aloittamani tekstin ja julkaisen tämän postauksen. Jaan postauksen blogini facebookissa, parissa kässäryhmässä sekä laitan kuvan instaan. Pikkaisen mietityttää saako tämä postaus kommentteja. Viime aikoina on tuntunut blogissani olleen kommentoinnin suhteen vähän laskeva trendi ja se saa epäilemään, onko blogini aika tulossa tiensä päähän. Vaikka kommentit eivät kaikkea kerro, antavat ne silti ihan hurjasti potkua tähän hommaan. Nykyään moni tuntuu siirtyneen ainoastaan instagramiin, mikä toisaalta olisi houkuttelevan helppo vaihtoehto. Bloggaamisessa on kuitenkin jotain, mikä saa jatkamaan näin. Ompelu on iso osa ja siitä tuloksena saadut vaatteet tietenkin, mutta rakastan myös kirjoittamista ja etenkin lastenvaatteiden kuvaamista ja kuvien sommittelua. Luotan siis siihen, että kyllä siellä ruudun toisella puolella vielä jokunen teitä on ♥

Vastaan sähköpostitse yhteen yhteistyöhön liittyvään viestiin samalla, kun laitan ruokaa. Vilkuilen myös postauksen saamia reaktioita. Onhan se nyt kiva, kun moni painaa kuvan kohdalla peukkua tai sydäntä, ei sitä käy kieltäminen. Tunnen tutun piston mielessäni, puhelin vie liikaa aikaani. Muistavatkohan lapseni myöhemmin vain sen, kuinka äiti vaan ompeli tai oli puhelin kädessä? Toivottavasti sentään muutakin.

Illalla katselen miehen kanssa elokuvaa ja leikkaan samalla kankaita. Se ilo on ompeluhuoneen puutteessa, että käsityöt hoituu olkkarissa eivätkä ole pois yhdessä ololta. No niin, pinkka ommeltavaa valmiina. Aloitan pari yksinkertaista mekkoa, joskin toisen liru materiaali käy hermoille. 



Tiistai: 
Mieheni loma alkaa viikon päästä ja lähdemme silloin kahdeksi viikoksi mökille. Tuttu paniikki hiipii, sillä kuvittelen, että minun pitäisi ehtiä toteuttaa kaikki mielessäni olevat ideat ennen reissua. Järki käteen siis ja priorisoimaan! Ennen lähtöä on saatava valmiiksi kaksi blogiyhteistyöhön liittyvää ompelusta, muutama muukin olisi kiva ja yksi työ ihan pakollinen. Jos edellisen viikon kaiken vapaa-aikani käytin koulutehtävien tekemiseen (kyllä, vielä yksi viiden pinnan kurssi täytyi suorittaa kesän aikana), niin nyt ompelen kuin viimeistä päivää. 

Säät suosivat alkuviikon ajan ja käymme lasten kanssa tänäkin aamuna rannalla. Tytön päikkäriajan hyödynnän ompeluun ja hurruutan itselleni hupparia. Nahkaisten yksityiskohtien kohdalla kone tökkii eikä paininjalka liu'u. Höh. Vaihdan suosiolla mustaan trikooseen, toimii näinkin. Muuten ompelu sujuu ja parin tunnin päästä henkarissa roikkuu kaksi mekkoa odottamassa kuvatuksi tulemista (toinen oli aloitettu jo aiemmin). Toinen etenkin onnistuu tosi kivasti, vaiva palkittiin!

Ehdimme vielä mummolaan iltasella ja siellä ollessani, ihana tuttava (somen kautta jälleen, olisipa mahtava tavata livenäkin ♥) laittaa viestiä ja kertoo olevansa Vimman liikkeessä. Että tarviinko kankaita, katso mitä olisi. Henkäisen syvään ja vaiennan järjen äänen, joka muistuttaa täydestä kangasvarastosta. Pakettia odotellessa siis, onnea on oma kangasdiileri ;)

Ja ihanaa, eilinen postaus sai mainion vastaanoton, vastailen kommentteihin. Puhelin kädessäni uppoudun vielä selaamaan facebookin ompeluryhmiä inspiraation toivossa. Niiden parissa vierähtää helposti pitkä tovi, onneksi mies huutelee nukkumaan, kun itse en tajua mennä.



Keskiviikko:
Ihanaa sadepäivä! Vaikka rakastan aurinkoa ja hellettä, niin sateinen sää on hyvä tekosyy jäädä sisälle, laittaa elokuva (no tietenkin Risto Räppääjä) lapsille ja asettautua ompelemaan. Saan yhteistyöhön liittyvät ompelut valmiiksi ja henkäisen helpotuksesta. Yhteistöitä on ihan tosi mukava tehdä ja olen otettu jokaisesta, mutta etenkin näin viime tippaan jäädessä paineet "onnistumisesta" ovat kovat. Nyt enää ne kuvat... 

Hermo on jotenkin tiukilla ja moni asia ärsyttää. Ulkoilu iltapäivällä sadesäässä perheen kanssa keventää tunnelmaa ja paremmalla mielellä jatkan vielä ompelua miehen ollessa lasten kanssa. Illalla oivallan, että olen tapaamassa huomenna ystävääni, jolle olen luvannut ommella babynestin vauvalahjaksi. Vauva syntyy todennäköisesti sillä aikaa, mitä me olemme mökillä, joten paras aika lahjan antamisella on siis huomenna. Ei muuta kuin tarvikkeet esille ja vähän ennen kymppiuutisia alan ompelemaan vauvanpesää. Ihan sekopäistä, mietin, mutta jatkan kuitenkin. Jatkan yli puolen yön ja ompelen käsin viimeisen kanttinauhan pätkän, sillä koneella ommellen se kohta on tosi hankala. Sirkkojen laiton jätän suosiolla aamuun. Taaskaan ei uni tule väsymyksestä huolimatta, käyn ylikierroksilla.



Torstai:
Ihana lämmin päivä, käymme lasten kanssa leikkipuistossa ja lounaalla ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa. Vauvapesä saa ilahtuneen vastaanoton. Ehdin laittaa puuttuvat sirkat paikoilleen ennen lähtöä ja ottaa pari kuvaakin. Josko sitä jossain vaiheessa postaisi senkin... Jälleen päikkäriaikana suunnittelen uusia ompeluita, sillä pari kangasta polttelee kovasti. Mies tulee kuitenkin yllättäen aiemmin töistä ja aurinko houkuttelee minut lenkille ompelun sijaan. Hyvä valinta.

Iltapäivällä pakkaamme lasten uintikamat,  vettä ja rusinoita (yleensä on kyllä paremmat retkieväät) sekä hiekkaleluja autoon ja suuntaamme rannalle. Minä otan mukaan neuletyöni, kameran ja toisen uusista mekoistani, toisen vetäisen päälleni. Rantakohteen valintaan saattaa vaikuttaa se, millainen kuvauspaikka se on... Perillä mies ottaa mekoistani kuvia erittäin pitkämielisesti ja maisema on tosi kaunis. Mutta voi itku, aurinko paistaa niin kirkkaasti, että suurin osa kuvista on joko liian varjoisia tai puhkipalaneita. Ärsyttää, mutta neulominen lämpimällä kalliolla lasten touhuillessa lähellä helpottaa kummasti. Valokuvauskurssi käy taas mielessäni, sellaiselle pitäisi päästä, kun joskus ehtisi. Kamerani on hyvä, mutta taidoillani siitä ei saa mitään irti. Kotona tsekkaan otetut kuvat ruudulta ja toisen mekon osalta totean valon osalta kelvottomiksi. Äkkiä lastenohjelma telkkariin, lapset sen ääreen ja saan houkuteltua mieheni vielä kerran kuvaamaan talomme kulmalle. 

Illalla vastaan blogiini tulleisiin kommentteihin ja listaan ylös valmistuneet ompelukset, mitkä olisivat postausta vailla. Vaikka päivitän blogia hyvinkin vapaaseen tahtiin sitä mukaa, kun valmista tulee ja ajatuksia riittää, koen välillä suunnitelmallisemman otteen tarpeellisena. Mielummin mietin niitä kokonaisuuksia, kuin postaan yksittäisen paidan ja siitä johtuen kuvia ja ideoita kertyy.

Perjantai:
Sateisen aamun käytän siivoamiseen ja sitten saapuukin ystävä lapsineen kylään. Vielä riittäisi valmiiksi leikattuja kankaita, mutta ei mitään niin akuuttia, että niistä tarvitsisi paineita ottaa. Vieraat lähtevät ja pikkuneito käy tänäänkin päikkäreille, joten annan pojalle luvan pelata tabletilla ja paneudun itse tämän kyseisen tekstin pariin. 

Iltapäivällä mies lähtee vuorostaan omalle viikonloppuretkelleen kavereidensa kanssa, joten oma iltani kuluu rattoisasti lasten kanssa. Siinä vaiheessa, kun lastenhuoneesta  kuuluu tasainen tuhina, jatkan tämän postauksen loppuun käsittelemällä ja lisäämällä kuvat. Klik, sinne lähti, toivottavasti joku jaksaa koko jutun lukeakin. Nyt jos vähän vielä ompelisin...


Sellainen oli minun blogi/käsityöviikkoni. Sinällään aika poikkeuksellinen, koska loma ja koska suuri tarve ommella, yleensä en ompeluun noin paljoa aikaa käytä (tai pysty käyttämään). Nyt voin hyvillä mielin vaihtaa ompelukoneen neulepuikkoihin ja lähteä lomailemaan. Läppäri lähtee kuitenkin mukaan, joten nähdään taas pian!

Iloista viikonloppua just siulle ♥ Jos sinäkin bloggaat, niin otapa koppi tästä haasteesta!

Ps. Kuvien paidat on ommeltu Ottobre 3/17 kaavalla, josta muokkasin pääntien pyöreäksi ja jätin halkiot sivuilta pois. Vesivärikankaat ovat Käpyseltä, rastit Elvelyckanilta. Poika sai itse valita kankaat kaapista ja toivoi t-paitoja. Ihan kiva, kun hän tänään ilmoitti, ettei tykkääkään värikkäistä paidoista... No tästä ehkä keskustelemme vielä. 




46 kommenttia

  1. Kiva postaus ruudun takaa! :)
    Kyllä täällä mukana ollaan vaikka kommentointi meinaakin unohtua.
    Älä ihmeessä lopeta bloggaamistasi <3
    T. Maimyx

    VastaaPoista
  2. Kyllä sanasta sanaan luettu koko teksti.Ja kaikki muutkin postaukset�� T:Hanna

    VastaaPoista
  3. Hei, linkkaan sinun postauksesi oman kulissien takana juttuni jatkoksi, jos vain sopii? Ajattelisin, että minulle kävisi juuri samoin yhteistyöpostausten kanssa, ompelisin ne viimetingassa valmiiksi. Sen takia ostankin omat ompelutarvikkeeni itse, niin saan päättää omasta aikataulustani. .Kangaskorjaamon kulissien takana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu toki sopii, pitääkin tulla lukemaan sinun viikostasi! Yleensä nuo yhteistyöt eivät minulla jää viime tippaan, nyt tässä vaikutti tuo lähestyvä loma :) Itselleni yhteistyöt eivät merkitse niinkään saatuja etuja, vaan enemmänkin pidän niitä kunniana, sehän on hienoa, että joku arvostaa blogiani ja haluaa huomiota tuotteilleen sitä kautta. Mietin kuitenkin aina tarkkaan millaisiin yhteistöihin lähden mukaan, niiden pitää olla linjassa blogini kanssa :) Kiitos Johanna!

      Poista
  4. Olipa viikko! On hauska nähdä miten muut kässäbloggaajat tekevät blogin takana. Kuulostaa aika tutulta kuvauspohdinta ja ylikierrostelu. Onneksi välillä voi heittää kameran ja somen tauolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, helpottava kuulla, että muillakin on vastaavaa :D Sometauko tekisi kyllä hyvää, pitäisikin lomalla koettaa. Kiitos Teresa :)

      Poista
  5. Tähän blogiin en olekaan kommentoinut vielä, nyt olisi kai sopiva hetki :D Löysin blogisi Kaavoista viis -blogin kautta, kun etsin ompelublogeja luettavaksi. Taisin silloin löydettyäni lukea blogin läpi alusta loppuun :) Vaatteet on monesti tosi nätisti kuvattu ja on tosi kiva lukea hyvin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat kuitenkin usein myös mukavan pitkiä! Monissa blogeissa kun tekstiä on hyvin vähän ja/tai teksti ei ole kovin laadukasta suomea. Tätä on siis ilo lukea! Postaukset luettua usein vain klikkaa seuraavaan blogiin katsomaan, onko uutta postausta. Omaa kommenttia ei usein edes arvosta niin, että ajattelisi sillä olevan bloggaajalle jotain merkitystä, vaikka tietää, että bloggaaminen on paljon kivempaa, jos lukijat myös kommentoivat. Pitää siis ehkä petrata itse kunkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ilo kuulla, että olet kokenut kuvat ja tekstin onnistuneeksi! Teksti on minulle itselleni tosi tärkeä juttu ja siihen pyrin panostamaan. Kiitos, kun nyt kommentoit Q :) Jokainen kommentti on arvokas kirjoittajalle ♥!

      Poista
  6. Sinulla on oikein kiva blogi! Toivottavasti jaksat sitä vielä meidän lukijoiden iloksi ylläpitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti jaksan, ihana että siitä on iloa ♥ Kiitos!

      Poista
  7. Ihana lukea viikostasi ❤ jatka toki bloggausta ei kaikki välttämättä ääneen sano mitään ja uskoisin.et moni tykkää lukea juttujasi ja saada sinulta inspiraatioita . Ihanan värikkäitä vaatteita ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuhannesti ♥ Kiva, että tykkäät!

      Poista
  8. Muutaman kerran nousi käsi ylös tekstiä lukiessani: "Hep, just niin kuin täällä!"
    Kohta nro 1. Valokuvaus. Mä niin haluaisin oppia sitä lisää. Joka vuosi odotan, että milloin olisi valokuvauskurssi kansalaisopistolla. Nyt ei ole sitä vuosiin ollut. Josko ensi syksynä olisi? Mullakin olisi kaapissa Canonin järkkäri, mutta en osaa sitä käyttää. Käytän sitten pientä Nikonin kameraa, joka on paljon automaattisempi kuin järkkäri. Mutta sun kuvat on kyllä mun silmään oikein loistavia!
    Kohta 2: Risto Räppääjä on täälläkin suosiossa. Meillä on lapset innostuneet matkoilla kuuntelemaan sitä äänikirjoina.
    Kohta 3: Itekin aina odottelen kokonaisuuksia, että saisin blogipostauksen kasaan. Nytkin on vaikka kuinka monta osasta odottelemassa kaveria.
    Kohta 4: Itselläkin reissuilla, retkillä ja automatkoilla on aina mukana neule- tai virkkaustyö. Tällä hetkellä virkkaus.
    Saatanpa ottaa kopin haasteesta, klops!
    Mukavaa kesän jatkoa sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa, että löytyi samaistumispintaa :D Tuota kuvaamista olisi kyllä niin hienoa oppia, ihan harmittaa, kun jää kameran potentiaali hyödyntämättä. Olen joskus yrittänyt itse opiskella asiaa, mutta ei ne aukot ja polttopisteet vaan aukea minulle. Aiempi, rikki mennyt kamera oli ihana, kun se oli sellainen minijärkkäri, jossa oli ihan huippuautomatiikka. Mutta ilo kuulla, että kuvat ovat onnistuneita sinusta :) Ja se Risto Räppääjä, osaan kaikki laulut ulkoa, niin paljon meillä niitä rallatetaan :D Kiitos Pikku Akka, samoin sinulle ♥

      Poista
    2. Sama täällä. Aukot ja polttopisteet on mulle ihan hebreaaa. Siskoni lupasi joskus opettaa, mutta se joskus on joskus tulevaisuudessa. :)

      Poista
  9. Kiva postaus 😊 Täällä ainakin roikutaan mukana, vaikka täytyy myöntää, että varsinkin näin kevät/kesäaikaa kommentointi on jäänyt ihan minimiin tai ylipäätän tietsikalla roikkuminen. Ei vaan kerkeä ja malta 😁 Mukavia kesäpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama vika se on minullakin, muiden blogien lukemiseen jää ihan liian vähän aikaa. Ja onhan se kommentointi toki vastavuoroista, pitää minunkin tsempata itse ensin :) Kiitos Eerika ja ihania heinäkuun päiviä teillekin ♥

      Poista
  10. Olipa kiva juttu -niin kuin kaikki muutkin kyllä on. Kuule lähes joka isä käyn kattoo onko uusia tekstejä tullut, tämä on kyllä yksi suosikkiblogeistani ja ompelusesikivista :) harmillisen harvoin tulee vain kommentoitu, koitan petrata tapojani! Rentouttavaa lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh mitä kirjoitusmokia...puhelin korjaa automaattisesti enkä huomaa niitä..isä=päivä, esikivistä =esikuvista ja yksi a vielä puuttuu... :/

      Poista
    2. Voi että, ihana kommentti kaikkine typoineen ♥ Kiitos Jenni K! Toivottavasti on rentouttava loma tiedossa, lasten kanssa ainakin vauhdikas varmasti :D

      Poista
  11. Luin myös koko postauksem. Huh mikä vauhti sinulla! Koetan ottaa haasteen myös vastaan jollain aikavälillä. Ihania aurinkoisia päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, oli tosiaan tavallista hurjempi vauhti - laskin ommelleeni viikon sisään 12 vaatetta ja yhden vauvapesän. Huh. Nyt saa koneet rauhassa huilata pari viikkoa! Kiitos Craft Candidate ♥

      Poista
    2. No nyt on minunkin viikkoni postattu :)
      http://craftcandidate.blogspot.fi/2017/07/kurkistus-blogin-kulissien-taakse-post.html#more

      Poista
  12. Sulla on ihan huippu blogi, jota luen tosi mielelläni! Ihan liian vähän itsekin olen kommentoinut, mutta sitäkin enemmän lukenut blogiasi ja ihaillut ompeluksiasi :)
    t. Saija

    VastaaPoista
  13. Olipa kiva postaus! Luen kyllä aina kun julkaiset, mutta aina ei tule kommentoitua. Pitäisi kyllä, sillä tiedän itsekin miten paljon kommentit tuovat sisältöä tähän hommaan. Älä ihmeessä lopeta sillä blogi on kuitenkin aivan toista kuin instagram! Insta kulkee ihan kätevästi blogin rinnalla, mutta ei missään nimessä korvaa sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin blogi on jotenkin sielukkaampi kuin insta, joka on tosiaan hyvä keino jakaa pikaräpsyjä ja huudella uusista postauksista. Ei kuitenkaan korvaa useampia kuvia ja tekstiä. Kiitos Satu ♥

      Poista
  14. Hei, täällä ollaan! Luettua tulee kyllä lähes kaikki sinun juttusi, mutta on pakko myöntää kuuluvani itsekin nykyään heihin, jotka eivät muka ehdi enää sanoa mitään, vaikka niin hyvin itsekin tiedän kuinka suuri merkitys kommenteilla on. Kommenttien vähentymien on harmillista ja kesälomat taitaa vähentää niitä entisestään. Instagram on monella tapaa kiva, mutta ei se kyllä blogia korvaa.

    Olihan sinulla ompelun täytteinen viikko! Aurinkoisia kesäpäiviä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkamoi, kiva kuulla, että olet ♥ Samoin sinne päin, pitäisi kommentoida itsekin aktiivisemmin. Aurinkoa myös sinun päiviisi ♥

      Poista
  15. Ihana blogisi on jatkuva arjen piristys ja ilon aihe. :) Bloggeriin en jaksa kirjautua, mutta tiuhaan käyn kurkkimassa, olisiko jotain uutta ilmestynyt. Kuten ylhäällä jo joku kirjoittikin, on ilo lukea hyvin kirjoitettuja tekstejä, ja minusta on erityisen hauskaa että lapsemmekin ovat saman ikäiset.

    Mutta ei bloggaamisesta kannata kauheasti paineita ottaa; arki pienten kanssa (+opiskelut, työt, jne. ;)) on aika kaaosta välillä muutenkin. Itse ajattelen että ompelu on mukavaa vastapainoa, ja on ihanaa että niistä jää muistiin asioita. Olen vaan liian laiska ja ujo bloggaamaan, mutta tasossa kuvaan kaikki ompelemani vaatteet ja pohdin joskus hamassa tulevaisuudessa ehkä koostavani ne kaikki johonkin kansioon tai kuvakirjaan... Tuskin koostan, joten pitää vain tyytyä ihailemaan teitä reippaita jotka jaksatte postata niitä tänne itsenne ja meidän muidenkin iloksi. :) Ihanaa kesää ja iloa sinulle! <3:S, joka on myös laiska kommentoimaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta viestistäsi S ♥ Tällainen palaute saa hymyn huulille pitkäksi aikaa! Tuo kuvakirja kuulostaa hienolta idealta, toteuta ihmeessä :) Kyllä blogi vaatii työtä, mutta yritän säilyttää rennon suhteen siihen silti - on tärkeämpiäkin asioita. Tasapainoon pyrin siis :) Oikein mukavaa kesää sinullekin!

      Poista
  16. Täällä yksi aktiivinen lukijasi. En kuulu mihinkään sosiaalisen mediaan juttuihin. Luen blogiasi hyvin säännöllisesti. Minulla on kaksi blogia, joita seuraan: sinun ja yksi toinen, ne on kännykkäni suosikkeihin hypänneet, ei tarvitse kuin tökätä, niin näkee onko uutta juttua tullut. Omat lapseni on jo vähän isompia. Ihailen tuota mahtavaa tarmokkuuttasi ja tuotteliaisuuttasi ompeluksissa. Itse ompelen silloin tällöin, virkkaan, neulonkin. Tänä kesänä on tulossa iso kierrätysjuttu, saas nähdä mitä siitä tulee...? Toki haluan jatkaa lukemista. Pitänee heittää välillä kommentilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kunnia kuulua suosikkeihisi , kiitos ♥♥ En minä ole blogia kuoppaamassa, kunhan pohdin ääneen tätä suuntausta, minkä ovat muutkin bloggaajat huomanneet :) Kommentteja on kuitenkin niin mukava saada, kun se luo juuri sen vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa, mikä on koko blogimaailman sydän ♥ Ihana, kun nyt kommentoit, kiitos siitä! Iloisia käsityöhetkiä sinulle :)

      Poista
  17. Heipparallaa! Älä ihmeessä lopeta bloggaamista, eiköhän meitä laiskoja kommentoijia vieraile täällä pilvin pimein! Aloittelevana ompelijana on ihana käydä poimimassa ideoita ja saada käytännön apuakin välillä omiin juttuihin! Aurinkoista lomaa teille! ☀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kuulla, että vinkkejä on löytynyt :) Jos on jotain toiveita tai ideoita, mistä haluaisit kuulla, niin vinkkaa ihmeessä! Kiitos kommentistasi, ihana kuulla "laiskojen kommentoijien" ääntä ;)♥ Ihanaa kesän jatkoa sinullekin!

      Poista
  18. Kiva, kun osallistuit haasteeseen! Melkoisen hengästyttävältä kuulosti sinunkin blogiviikkosi. Paljon se vie aikaa, mut antaa myös paljon. Ja jotenkin jännä, miten se lopulta vain integroituu osaksi muuta elämää. Kommentoinnin vähentyminen on kyl tylsä juttu. Ihan yleinen trendi selvästi, mut vähän lannistava silti. Itse kyl pyrin kommentoimaan, jos oon lukenut postauksen. En ihan aina muka ehdi, mut yleensä. Mukavaa mökkeilyä! 💞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä tuosta bloggaamisesta osana elämää. Toisinaan tuntuu, että annan tälle kyllä hiukan liikaa huomiota muiden asioiden jäädessä jalkoihin, mutta elämä on valintoja. Minäkin jätän yleensä kommentin käydessäni blogissa, olisi vaan mukava ehtiä lukea enemmän niitä. Insta ja fb ovat kyllä selvästi vieneet huomiota blogista, toki hyvä, että sitä kautta moni löytää postaukset paremmin. Kiitos Sanna, tsemppiä työhön paluuseen ♥

      Poista
  19. Ihana, Ompeluntäyteinen viikko.. ❤ Kyllä kommentointi onkin viime aikoina paljon vähentynyt.. Ennen mun tuli kommentoitua kaikkia seuraamieni blogien postauksia, mutta aikaa blogikierrokseen alkoi mennä päivässä niin hurjasti että vähensin ihan tietoisesti. Kun ei enää välttämättä käy päivittäin tsekkaamassa uusia päivityksiä, saattaa niitä olla useita kymmeniä jonossa ja silloin ei tietysti ehdi jokaiselle kommentoimaan.. Mutta kyllä täälläkin jokainen postaus luetaan ja pyrkimys olisi aina blogikierroksella heittää edes jotakuta kommentilla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, että etenkin, jos seuraa useita blogeja, niin se vie aikaa saati sitten kommentointi. Aivan ymmärrettävää. Pääasia, että lukee kuitenkin ♥ Kiva, kun kommentoit Raisa tälläkin kertaa :)

      Poista
  20. Huikea ompeluviikko sulla! ♥ Minä otin "kopin", ja huomasin, että nyt muutamassa behind the scenes-postauksissa oli linkitetty niin minun kuin muiden haasteeseen mukaan lähteneiden postauksiin. Haluaisin ikään kuin laittaa hyvän kiertämään, niin onko ok, jos linkitän sinutkin oman postaukseni jatkoksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit ❤️ Ilman muuta saat linkittää, pitääpä tulla lukemaan sinunkin viikostasi 😊

      Poista
  21. Moikka Hanna! Satuin jostain eksymään tänne blogiisi.. :) pystyykö sinulta tilaamaan yhden tuollaisen jätskipaidan koossa n. 140cm? Ja paljonko se maksaisi? Tuo on aivan mahtava :) terkuin, Iina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Iina ja kiitos kiinnostuksesta 😊! Valitettavasti en ehdi tekemään tilaustöitä, joten kannattaa kysellä esim. Facebookin Ommeltujen vaatteiden kirppis-ryhmästä.

      Poista
  22. Huh, on sulla ollut melkoisen vauhdikas viikko:D Oot kyllä oikee toiminnan nainen ja mestari tuossa ajan käytössä, osaat niin tehokkaasti hyödyntää "yli jäävän" ajan harrastuksille, tai elämäntavaksihan sitä paremminkin voisi kutsua:) Pohdit maanantain kohdalla bloggaamisesta ja kommentoinnista..ja sitä, että onko blogi tulossa tiensä päähän. Voi Hanna, älä nyt semmosia mieti<3 Oon ihan varma että sulla on jatkossakin vähintäänkin yhtä suuri lukijakunta, vaikkei kommenteja välttämättä tippuisi entistä tahtia.(myönnän, en itsekään aina mukamas ehdi kommentoida, vaikka jokaisen postauksen käyn kyllä lukemassa) Ja insta, se ei todellakaan vedä vertoja blogilla. Monesti kun olen istassa nähny jotain ihania käsityöjuttuja niin samalla toivonu, että voi kun tuosta pääsisi lukemaan enempi vaikka blogista. Ja kesällä varmaan muutenkin tulee kommentteja vähemmän kun lomaillessa ei välttämättä tule sometettua niin paljoa, ainakaan itse. Jatka siis Hanna entistä rataa:)<3

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!