perjantai 17. maaliskuuta 2017

Sielulintuja ja vaihtoehto alavaran ompelulle


 Mitä minulle kuuluu just nyt?

Minua piristävät aurinkoiset päivät ja lisääntynyt valon määrä.

Minua pitävät kiireisenä koulutyöt, joiden takia saisin istua nenä kirjassa tai näyttöruudussa kaiket illat.

Minua raivostuttaa se, että lasteni ihana ja turvallinen hoitopaikka suljetaan kaupungin säästötoimenpiteiden takia. Ja stressaa se, mistä saadaan uusi ja miten lapset sopeutuvat.

Minua inspiroi Instagramin uutisvirta, josta poimin toinen toistaan hienompia ideoita omaan jatkojalostukseen.

Minua kiinnostavat lasteni leikit ja se kuinka he niihin uppoutuvat.

Minulle tuovat turvaa läheiseni ja ystäväni, joille saan jakaa iloni sekä huoleni.

Minua jännittää kuinka hyvin kauppa käy kirpparipöydässäni, jossa on myynnissä myös paljon omatekemää.

Minua kutkuttaa huhtikuun odotus, jolloin tiedossa on kivoja viikonloppureissuja.

Minua ahdistaa epätietoisuus siitä, missä tulen tulevaisuudessa työskentelemään.

Minua surettavat uutiset, joita media jatkuvasti tuo esiin.

Minua hämmästyttää poikani, joka tuntuu koko ajan harppovan isoja kehitysaskeleita - miten taitava voi ipana ollakaan.

Minua naurattaa tyttäreni, joka on minun maailmani hupsuin, ilmeikkäin ja suloisin ilmestys.

Minua harmittaa, kun hyvä kamerani meni rikki eikä korjaaminen taida kannattaa.

Minua lohduttaa, kun koirani kömpii kainaloon ja painaa nenänsä poskeani vasten.

Minua houkuttaa kangaskaappini sisältö, kun ideoita olisi enemmän kuin aikaa niiden toteutukseen.

Minua hämmentää välillä omat ajatukseni, kun tunne ja järki eivät kulje käsi kädessä.

Minua inhottavat kuraiset ja koirankakkaiset tienreunat.

Minua ilahduttavat ihanat tulppaanit, joita on kaupasta napattava aina mukaan, jos niitä kassan vieressä on tarjolla.

Minua innostaa liikkuminen, johon alan taas vähitellen löytää kadottamaani kipinää.

Minua ihastuttaa keväiset värit ja sisälläni kumpuava ilo siitä, että vuoden paras aika on ihan käsillä.

Että sellaista nyt äkkiseltään. Mitäs sinulle kuuluu?






Ommellutkin olen. Sain käsiini 70 cm tätä upeaa Verson Puodin Sielulintu-collegea hopean värisellä painatuksella. Itselleni halusin ihan peruscollaripuseron, joten tein raglanhihaiseen paitaan etukappaleen Sielulinnusta ja yhdistin muuten mustaa. Isotätini peruista löytyi juuri sopivaa hopeista kimallelankaa, jolla sain vähän lisäilmettä tikkauksiin. Sovituskuvat jäivät tällä kertaa vaiheeseen, koska huononaamapäivä.

Tinttaralle ompelin lopusta kankaasta bomberin. Silloin ei käsillä oikeaa kaavaa ollut, joten muokkasin sen Ottobresta 6/16 löytyneestä dalmatialaishupparista. Vähän leveä tuli, mutta oikein söpö silti. Seuraavaa versiota varten on onneksi jo toinen kaava jemmassa.





Lopuksi vielä otsikossa lupailemani vaihtoehto alavaran ompelulle! En jaksanut bomberia tehdessä ajatella ompelujärjestystä alavarojen kanssa, joten päädyin huolittelemaan reunat vinonauhalla. Helposti siistiä ja itse asiassa aikaa kivaa näköä, jos takki on auki.


Pääntiereunan huolittelin ennen vetoketjun ompelua. Vinonauha ohjataan saumanvaraa pitkin taitettuna ja ommellaan aivan sisäreunaa pitkin huolehtien, ettei saumurisauma vilku. Jos nauha on kapeaa, ei se välttämättä kiinnity ompeleen alle alapuolella, mutta se ei haittaa tässä vaiheessa.


Seuraavaksi vinonauhan sisällä oleva saumanvara käännetään alas ja tikataan nyt toista reunaa pitkin. Mahdollisesti avonainen alareuna kiinnittyy nyt. Muista käyttää ylälankana vinonauhan väristä lankaa ja alalankana taas vaatteen väristä, ellet tahdo ompeleiden erityisesti erottuvan.

Vetoketju ommellaan normaalisti muuten, mutta ennen paikoilleen kääntämistä ja kiinni tikkaamista huolitellaan vetoketjureunat kuten edellä. Vinonaiuhan päät kannattaa taittaa nätisti vetoketjun päiden yli tai tehdä taitteet päihin jo ennen kiinnittämistä. Kun vetoketjureunat on nauhan sisällä, käännetään vetkari paikoilleen ja tikataan taas reunaa pitkin paikoilleen (huomioi jälleen lankojen värit!).

Puuvillainen vinonauha on mielestäni helpoin huolittelutapa, sillä siinä on reunat siistit sekä taite jo valmiina eikä se jousta esim. vetoketjureunassa. Jos pääntien halutaan joustavan, kannattaa valita silloin joustava kaitale huolitteluun ja silittää siihen taitteet itse. 
Kysy, jos jäi epäselvyyttä :)


Iloista viikonloppua ♥

17 kommenttia:

  1. Aivan mahtava idea tuo huolittelu vinonauhalla! Näyttää tosi hyvälle :) Kiitos ohjeesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura ♥ Ilo kuulla, että tykkäät :)

      Poista
  2. Voi miten hienoja! Monet on ommellu niin huikeita bombereita viime aikoina, että ihan kateeks käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne! Bombereilta ei tosiaan ole voinut välttyä :D Itselläkin ainakin kolme vielä to do-listalla :)

      Poista
  3. Tosi nätit! ♡ Ihana toi bomber varsinkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Kävin kurkkaamassa ja sieltä löytyikin ihana kangas joka piti heti tilata! ♡♡ Sulla on ihana blogi, tätä pitää jäädä seuraamaan :)

      Poista
    2. Voi miten kiva kuulla, kiitos Teresa ja tervetuloa ♥

      Poista
  4. On kyllä ihanan siisti ompelus sisäpuoleltakin. Itsekin olen tuollaista kanttausta joskus käyttänyt, mutta sittemmin melkein jo unohtanut. Kiitos, kun muistutit. Kohtahan saisi alkaakin ompelemaan keväthuppareita ja muita ihania, joissa tätä voisi hyödyntää.

    Aika säpäkkää elämä on täälläkin työn ja perheen "puristuksessa". Ja elämä sen kuin tiivistyy vaan, kun mies palaa töihin viikon päästä ja nuorin lähtee hoitoon. Huh, kun jännittää. Se hoitorumba kuitenkin kaatuu kokonaan minulle, kun mies lähtee aikaisemmin ja palaa myöhemmin töistä kuin minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, tsemppiä teille taas uudenlaisen arjen opetteluun! Meillä helpottaa se, kun mies yleensä aina vie lapset työmatkalla ja minä sitten haen. Keväthuppareita pitäisi minunkin tehdä, missähän välissä nekin ehtii :D Kiito Pikku Akka ♥

      Poista
  5. Tuo sielunlintu on kyllä aivan ihana kuosi! ❤ Kivoja molemmat ompelukset ja kiitos huolitteluvinkistä! On tosi siistin näköinen. Muistinpa tästä, että mulla pitäisi olla jossain laatikon kätköissä hopeista lankaa jonka olin jo ihan unohtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin, miusta myös :) Kiitos Raisa ♥ Tuo on tosiaan helpoksi ja kuitenkin tosi kivan näköiseksi havaittu huolittelutapa!

      Poista
  6. Voi kuinka suloinen bomberi! Niin kauniit nuo pinkit tehosteet ja viimeistelyt<3
    Ja kiitos kysymästä, minulle kuuluu ihan hyvää:) Kovin kiireistä tahtoo vaan tuo arki olla(ainakaan viikkoon en ole ehtinyt kässäilemään), mutta jotain mukavaa ja piristävää onkin luvassa piakkoin, nimittäin lomamatka:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, johan viikossa tulee vierotusoireita :D Mutta ooh, lomamatka kuulostaa sitäkin paremmalta! Kivaa reissua ja kiitos Hanna ♥

      Poista
  7. On kyllä suloinen bomber ja pikkuinen! Täytyykin kokeilla tuota tapaa itsekin, mutta ihan en ymmärtänyt kuinka se vetoketjun pää tulee piiloon yläreunassa siihen vinonauhaan? ja kuinka sen vinonauhan saa nätisti yläreunassa? Ehkä se on ihan simppelijuttu kunhan sen vain ensin tajuaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homma on helppo, mutta vaikea selittää :D Tein vetskan yläpään niin, että kun olin ommellut ketjun oikea puoli vastakkain etukpl kanssa, käänsin sen ylijäävän hännän takapuolelle. Sitten ompelin vinonauhan päälle ja käänsin sekä tikkasin vetoketjun oikeaan asentoon. Niihin vinonauhan päihin voi valmiiksi ommella pienet taitteet tai sitten ne voi kääntää lopuksi vetoketjun reunan yli. Kokeilemalla selviää varmasti :) Kiitos -A- ♥

      Poista
  8. Tuo nauha on tosi näppärä vetoketjun huolittelussa! En ole itse tainnut alavaraa käyttää sitten ihan ompelun alkuaikojen :) Ihana takki ja paita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on, tosi näpsä! Alavarat on ihan hanurista :D Kiitos Unelmallinen ❤

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!