Rusettimekko

Bloggaamisessa hauskinta sekä haastavinta on monesti kuvien ottaminen. Paikan valinta, sopivan valon ja säätilan odottelu, omaan aikatauluun sovittaminen, kuvaajan (meillä siis sen paremman puoliskoni) aikatauluun sovittaminen sekä näin kässäbloggaajana toki se, että kuvattava vaate olisi suhteellisen puhdas ja rypytön, asettavat omat ehtonsa sille, millainen kuvasta tulee. Yhtä hyvää kuvaa kohden löytyy aina kymmenen kehnoa, olivat olosuhteet kuinka harkitut tahansa. 


Tämän mekon kanssa oli jälleen minulle tyypillinen tilanne. Mekko oli kiireessä ommeltu ennen matkaan lähtöä (koskaan ei ole niin kiire, ettei ehtisi yhtä mekkoa ommella), ja koska siitä tuli kiva, kiskaisin sen heti päälleni. Tästä puolestaan seurasi tarve kuvata vaate mahdollisimman pian, ennen kuin kukaan pyyhkisi siihen naamaansa tai löytäisin rusinapaketin takapuoleeni liiskautuneena. Sateen uhka väijyi yllä ja ruinasin miestä ottamaan pari räpsyä kauppareissullamme. No, sopivaa paikkaa en keksinyt ja toki, vettäkin alkoi ropista iloisesti. Alkoi jo semisti harmittaa, kunnes mieheni koukkasi parkkiin ja johdatti minut epäluuloistani huolimatta sillan alle.

Ja kuinka ollakaan, sateinen Kymijoki siltoineen oli ihan loistava kuvauspaikka. Rauhallinen, rouhea ja valoisa. Aina ei näköjään kannata liikoja suunnitella, sillä paras paikka voi osua kohdalle sattumalta.



Mekko on ommeltu Kangaskapinan trikoosta jälleen omaa toppikaavaani soveltaen. Tykkään tästä kuosista älyttömästi; se on simppeli, tarpeeksi musta ja pikkuisen leikkisä. Tytärtä ajatellen tämän tilasin, mutta kiusaus ommella itselle oli liian suuri. Tässä mekossa oli mukava ottaa Turku ja Muumimaailma haltuun alkuviikosta, kun säänhaltijakin muisti meitä helteiden muodossa. Ja oli muuten kiva reissu! Hotelli oli viihtyisä ja ruuat hyviä, Muumimaailma viehättävä ja aurinkoinen ja lapset iloisia ja innoissaan. Paikallinen nappikauppa Va-Rit oli ihan huikea palvelultaan ja Jättirättiinkin pääsin pyörähtämään. Ja toki tapasin ihanan Paulinan



Muumipappaa lainatakseni: "Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi." Sellaisia hetkiä meille jokaiselle ♥



27 kommenttia

  1. Ensinnäkin kuvat ovat loistavia ja paikkavalinta huippu 😊 On muuten ilo omistaa puoliso, joka jaksaa nähdä vaivaa vaimon rakkaan harrastuksen takia. Olen samassa tilanteessa ja niin onnellinen, sillä mieheni on aina valmis kuvailemaan jos sitä pyydän ❤
    Mekkosi on aivan ihana ja kangas niin sievä 😊👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli ♥ Minäkin olen kiitollinen siitä, että mies on suostuvainen osallistumaan harrastukseeni näin :) Jalustaa en omista ja tuntuisi ehkä vähän hassulta itsekseen kuvailla itseään :D

      Poista
  2. Täydet pisteet miehelle tästä kuvausreissusta! :) Aivan loistavia kuvia kauniissa mekossa :)

    VastaaPoista
  3. Samaa sanon minäkin, kuvauspaikka aivan loistava. Sinä ja mekkonen tulette hyvin esiin tässä miljöössä. Kuvaaminen on tosiaan se haastavin vaihe.

    VastaaPoista
  4. Söpö tunika/mekko ja hienot kuvat. Sun koko olemus jotenkin huokuu semmoista "hyppäsin boksini ulkopuolelle" -energiaa. Oot nimittäin ihan eri näköinenkin näissä kuvissa kuin yleensä. Itse saan itseni usein kiinni manerisoitumisesta: samat ilmeet ja asennot toistuu. Usein yllättävä kuvauspaikka voi tuoda itsellekin jotain ihan uutta kulmaa. Mukavaa sunnuntaita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä, että sanot noin! Jotenkin ajattelin nimittäin itse ihan samalla tavalla, näissä en ole niin kiinni maneereissani kuin yleensä. Monesti ihan ärsyttää, kun tuntuu kaikki kuvat olevan samanlaisia, vaikka sisältö vaihtuukin. Kiitos Sanna, mukavaa viikkoa siulle :) !

      Poista
    2. Ei ollut siis mikään kritiikki sun kuville. En oo ikinä sen kummemmin miettinyt, mut tästä johtui mieleen omat blogikuvat. Mut nyt kun mietin ni melkein kaikilla seuraamillani kässäbloggareilla on omat vakioilmeet ja -asennot. Kun eihän me nyt kukaan olla mitään ammattilaismalleja ni ihan ymmärrettävää, et vähän toistaa itseään. Itsekin siis. Voiskin olla hauska kässäharrastajien pikkujoulujen ohjelmanumero: "arvaa ketä bloggaria esitän" ja sit heittäis sen tyypillisimmän ilmeen ja asennon. ;) Joskus ois myös hauska kimppakuvata. Kuvaustreffit. Kuvista tulee usein siksikin varmaan samantyyppisiä et kuvaaja on sama. Se on myös se joku sama energia ja tapa olla sen ihmisen eli useimmiten puolison seurassa.

      Poista
    3. En sitä kritiikkinä ottanutkaan :) ! Kuvaustreffit olisi ihan huiput, olisi niin hyvä, kun joku neuvoisi ja sanoisi, että kokeilepa tuota. Kässäbloggaajien treffit ylipäätään olisi aika kiva idea :)

      Poista
    4. Ihan samaa ajattelin, kun Sanna. Nämä kuvat on jotenkin erityisiä, näistä tuli sellainen jännä fiilis itsellekin:) Hmm..niin kuin tuossa ekassa kuvassa. Olet jotenkin niin luontevasti siinä ja omissa ajatuksissa, että ihan kuin et huomaisi, että sinua kuvataan...tiedätkö mitä tarkoitan:) Upean kuvauspaikan olette löytäneet. Niin ja ihana mekko<3

      Poista
    5. Kiitos kivasta kommentistasi Villa Pipo ♥ Tykkään näistä kuvista itsekin erityisen paljon. Välillä osuu nappiin :)

      Poista
  5. Ihania kuvia! :) mekko/tunikakin on ihana ♡

    VastaaPoista
  6. Miusta on ihana seurata blogeja, missä kuviin on panostettu :) se on niin hirveän iso osa koko hommaa miusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä! Toivottavasti kommenttisi tarkoittaa, että miunkin blogi olisi mielestäsi yksi sellaisia ;)

      Poista
  7. Ihanat te, Sinä, tunikamekkonen ja kuvat. Onni on omistaa Puoliso, joka tykkää kuvata. Onni on minunkin Puolisoni, vaikka hän ei tykkääkään kuvata. Siksipä merkittävä osa itselle tehdyistä vaatteista jää kuvaamatta. Nyt oma Neitoni on innostunut kuvaamisesta ja hän toimiikin usein hovikuvaajanani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan olisi ihana juttu, jos kuvaamisesta tulisi teille yhteinen juttu Neitosen kanssa :) Kiitos Pikku Akka! ♥

      Poista
  8. Huippu, että miehesi suostuu kuvaamaan ja osaa kyllä ottaa kauniita kuvia. Ja miten upean paikan on löytänytkään.. :) Minulla jää monet itselle ommellut vaatteet kuvauttamatta ja siksi myös bloggaamatta. Joskus kyllä pyydän miestäni kuvaamaan, mutta homma ei oikein toimi.. :) Siskojani olen jonkin verran pyytänyt kameran taa kun on jotakin kuvattavaa, mutta kun harvakseltaan näemme.....

    Mekkosi on aivan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä varsin tyytyväinen, että kuvaaja löytyy läheltä. Jalustaa ei ole enkä osaisi varmaan käyttääkään :D Kiitos kovasti Raisa ♥

      Poista
  9. Olen tätä blogia säännöllisen epäsäännöllisesti lukenut jo monta vuotta, mutta tänään silmään pisti yksi kuva ja yksi sana tekstissä ylitse muiden. Kymijoki? Koria? Hämmennyksen määrää: en olisi uskonut että omalta kotiseudulta löytyy noin taitava ja ihana ompelija ja bloggaaja! Kuvauspaikka on tosiaankin kyllä ihanaakin ihanampi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lydia, mahtis juttu, kun kommentoit ♥ Koria on siis mieheni kotipaikka, joten siellä tulee vierailtua säännöllisesti :) Oma koti on Lappeenrannassa. Mutta kuvauspaikka tosiaan oli mahtava!

      Poista
  10. Mä ajattelinkin nähdessä, miten täydellisesti toi kuosi sopii just sulle! ❤ Oli niin ihana nähdä taas! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli, seuraavaa kertaa odotellessa! ♥ Kiitos kehuista Paulina :)

      Poista
  11. Tosi nätti ja hauska huomata, että olet ilmeisesti vähän meidän suunnilta :) Täytyypä pitää silmät auki, jos joskus bongaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Naurispelto :) Korialla on siis meidän mummila, siellä päin kyläillään säännöllisesti! Tule ihmeessä nykäisemään, jos tulen vastaan :D

      Poista
    2. Pidetään silmät auki :) Itse asutaan Valkealan puolella, mutta tuleehan sitä muuallakin Kouvolassa välistä liikuttua.

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!