Polkka-neuletakki

 Nyt taputan kyllä itseäni olalle. Tässä näette nimittäin ensimmäisen neulomani vaatteen! Sukkia olen tikutellut aika ajoin aiemmin, mutta kaikki sen isommat työt ovat saaneet karvat pystyyn. En osaa, en ymmärrä ohjetta, enpä viitsi edes yrittää... Keväällä (kyllä, tämä on aloitettu jo helmi-maaliskuussa :D ) kuitenkin päätin tarttua puikkoihin uudella asenteella  ja löysin netin syövereistä "Kässänopen painajaisen", joka oli riittävän yksinkertainen ohje testattavaksi. Palasia oli helppo neuloa luennoilla koulussa, sillä aina oikein-neule ei vaatinut suurempaa keskittymistä. Jotenkin neulominen kuitenkin jäi silloin keväämmällä ja vasta muutama viikko sitten sain tehtyä takin valmiiksi.

Ilman pinnan kiristelyä homma ei tietenkään sujunut laskuvirheiden sattuessa ja käsialan ollessa tiukahkon puoleinen... Siinä vaiheessa, kun koko vaate oli jo kasassa, päätin purkaa hihojen yläreunat ja nappilistan. Olivat vaan niin hitsin kireästi päätellyt, ettei näyttänyt kivalta. Nyt näyttää paljon paremmalta!

Purkamisen suhteen olen niin neulomisessa kuin ompelussa viisastunut sen suhteen, että puran AINA, kun yhtään siltä tuntuu. Ennen saatoin ajatella purkamisen olevan turhan vaivalloista, tokkopa pieni virhe niin haittaa. Mutta kyllä se minua haittaa! Yhtään purettua saumaa en ole katunut, mutta purkamattomia kylläkin. Miksi tehdä siis sinne päin, jos voi tehdä hyvin? Ihan hanuristahan se purkaminen kyllä on, ei siitä mihinkään pääse...


Takki on neulottu ohjeen mukaisesti 7 veljestä -langalla (Polkka), mutta tämän hetkisellä viisaudella olisin valinnut kyllä jotain pehmoisempaa lapsen vaatteeseen. Ihan ok tämäkin on, etenkin jos alle laittaa pitkähihaisen paidan. Kokona on 86,  mutta helmaan lisäsin jokusen sentin. Menee näköjään päälle varsin pitkään :D


Oli kyllä ilo huomata, ettei mikään ole rakettitiedettä (paitsi tietenkin rakettitiede) ja uusia asioita oppii, kun jaksaa yrittää. Nyt olen ainakin hetkellisesti saanut varsinaisen neulomiskärpäsen pureman ja koko ajan tekisi mieli tehdä käsillä jotakin. Katsotaan kohtaavatko suunnitelmat toteutusta jossain vaiheessa.



Nämä kuvat on ilo tallentaa blogiin, sillä neitokaisemme oli ensimmäistä kertaa metsässä kävelemässä! Tuota maagista taitoa on odoteltu kuukausikaupalla, sillä vaikka ensiaskelista on jo tovi, on typy valinnut yleensä konttaamisen pystyssä pysymisen sijaan. Nyt 1v 4kk iässä vihdoin  näyttää siltä, että ehkä tuo tuosta joku päivä juokseekin (ammattini huonoja puolia on olla tietoinen lapsen kehityksen keskiarvoista, joten minä muutenkin neuroottisena kyttään kaiken maailman taulukoita ihan liikaa).  

Ihana oli seurata pikkuisen tepsuttelua polulla, mikä selvästi oli aivan ihmeellinen kokemus tästä perspektiivistä rattaissa istumisen sijaan ♥

23 kommenttia

  1. Onpa söpönen tyttönen ja ihania nuo ensiaskeleet <3

    Onpa huippu ihana neuletakki, todella kaunis. Kiva tuo lanka ja kivasti värit vaihtelee , hyvät sävyt.

    Minäkin nappasin muutaman lankakerän matkaani kauppareissulla ajatuksena, että jos niitä sukkia tai lapasia saisi aikaiseksi. En ole mikään hyvä neuloja, vaan asiaan pitää joka kerta paneutua, jos jotain aikoo saada valmiiksi.

    Mukavaa loppuviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli ♥ Miekin tykkään tuosta värisävystä, ainut vaan, että vähän pehmoisempi saisi kyllä olla tuo lanka. Ihanaa viikkoa siullekin :)

      Poista
  2. Ihana tämä teidän neiti! =) Ja kaunis on neuletakki! =) Ei uskoisi, että vähemmässä määrin neulot, niin siistiltä näyttää kädenjälki. Mie en ole vuosiin neulonut vaatetta, sukkalinjalla pysynyt tiukasti. Haaveilen kyllä yhdestä isommasta projektista puikoilla, mutta kun ei tahdo aika riittää. Ehkä mie jonain päivänä saan aloitettua. Siihen mennessä mennään sukilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Mia! Neiti on kyllä suloinen ja hassu :D Jos jostain vaatteesta haaveilet, niin sitten kyllä tätä voin suositella! On helppo tehdä ja nopeakin, kun aina oikein neulotaan :) Mut sukatkin on hyvät ♥

      Poista
  3. Samoissa tunnelmissa olen ollut viime aikoina. Aiemmin neulonta oli ehdottomasti inhokkilistallani (en vieläkään ole neulonut yhtään sukkaparia), mutta jotenkin erilaiset neuletakit, housut ja asusteet ovat innostaneet yrittämään ja jopa saamaan jotain valmiiksi. Ja tosiaan allekirjoitan tuon lankavalinnan tärkeyden - merinovillat ovat vieneet mukanaan. ;) Hieno takki - jään odottelemaan mitä seuraavaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi merinolangat ovat kyllä ihan eri luokkaa kuin seiskaveikka ;) Kiitos siulle Suvi, siun neuleita olenkin ihastellut instassa ♥!

      Poista
  4. Ihana ihana ihana ❤ . Neitonen ja neuletakki. Kiva jos neulekärpänen on puraissut. Neulominen on niin kivaa kun on inspis päällä. Ja olet oikeassa. Yhtäkään purettua saumaa ei ole tullut kaduttua.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Arkinen ♥ On kyllä purassut, nyt pitäisi saada lisää lankaa ja keksiä jotain järkevää tekemistä :D

      Poista
  5. Jee, hyvä sinä!! :) Aivan ihana neuletakki. Ja tyttö! ❤ Hänellä on kyllä ihan sinun silmät! :)

    Meillä neiti lähti kävelemään 10,5 kk iässä ja olen hämmästellyt miten vähän hän on "nelivetoon" sen jälkeen turvautunut.. Tänään oli paljaille varpaille liian kylmä keli joten kokeiltiin ekaa kertaa kengät jalassa kävelyä ja sekin sujui yllättävän hyvin..

    Minulla syksy on yleensä neuleiden aikaa. Ilmojen viiletessä on ihana neuloa jotakin lämpöistä.. Meidänkin pikkuneiti tarvitsisi neuletakkia, ehkäpä sellainen olisi sopivan pieni projekti..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, niin olen kuullut, että samaa näköä löytyy meistä :) Hui, onpa teillä ollut varsinainen vauhtihirmu! Meillä poika lähti tasan vuoden iässä kävelemään ja on ollut aina ketterä, niin tätä hitaampaa kävelemään lähtöä on tullut huolella ihmeteltyä. Mutta nyt se sujuukin jo ihan mainiosti, juostakin yrittää kovasti :D Kiitos Raisa!

      Poista
  6. Hyvä sinä, hieno on takki ja suloinen sen käyttäjä <3.

    VastaaPoista
  7. Voi Pientä Saparopäätä! Nätin villatakin olet neulonut. :)

    VastaaPoista
  8. Ihana! ♥ Tuo meidän nuorimies lähti kävelemään 1v7kk ja sitä kanssa odotettiin kun kuuta nousevaa! :D
    Kannatti siis purkaa, tosi kaunis lopputolos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heiri! Eipä aikaakaan, kun saadaan juosta näiden perässä :D Purkaminen todellakin kannatti, nyt on varsin käyttis takki ♥

      Poista
  9. Tuo mitä sanoit purkamisesta on kyllä totta! Jos jätät virheen korjaamatta jokin pieni sisäinen perfektionisti muistaa tämän joka kerta kun valmis vaate on menossa päälle. :) Neuletyöt on minulla ihan jäänyt.. muistimpa juuri että se toissa talvena aloitettu neuletakki on kesken laatikossa, pitäisköhän innostua joskus ja tehdä se valmiiksi, todennäköisesti olisi ehkä sopiva keskimmäiselle tänä talvena. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä muuta kuin jatkamaan neuletta, jotta ei kokonaan jää pieneksi :) Kiva kun Katja kommentoit!

      Poista
  10. Pitkästä aikaa kunnon vierailulla, niin monta asiaa jäänyt kommentoimatta.. Voi mahdoton, mitä ihanuuksia olet ommellut kesän aikana! Kauniita vaatteita itsellesi <3 Viime kerran kuvaus paikka oli mieheltä kyllä huippu idea! Ja tämä, vau mahtava suoritus, nostan kyllä hattua! Upea takki ja suloisia ensi askeleita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon Unelmallinen, mukava kuulla siusta ♥

      Poista
  11. Voi ihanuus sentää! Siellä tepastellaan niin tomerasti että:) Onnittelut ensimmäisestä neulomastasi vaatteesta:) Tosi kaunis ja siistin näköinen takki, ihana väri ja napit<3 Ihan samoilla linjoilla purkamisen suhteen. Se on ärsyttävää puuhaa, mutta vielä ärsyttävämpää ois jättää korjaamatta. Eikä usein riitä edes se yksi purkukerta:D

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!