perjantai 29. huhtikuuta 2016

Uusia värejä - Nosh SS16 Women

Onko sinulla lempiväriä? Minullakin on, tosi monta itse asiassa. Mustaa väriä ei mikään voita, mutta sen lisäksi pirtsakka pinkki, voimakas violetti, räväkkä punainen ja aurinkoinen keltainen kuuluvat suosikkeihini. Se, että tykkään niistä väreistä, ei ikävä kyllä suinkaan tarkoita sitä, että ne vaatteissani välttämättä hyvälle näyttäisi. Punainen riitelee iloisesti hiusten kanssa ja pinkki ei kovin hyvin sovi ihonväriini... Puhumattakaan tämän hetken muotiväreistä - vaikka ihan yllättävän ihastunut olen persikkaan, minttuun ja koralliin, en niitä päälleni voisi kuvitella. Välillä tekee kuitenkin hyvää kokeilla jotain uutta, josko vaihtelua löytyisi vaatekaappia piristämään. 

Noshin kevään naisten malliston toisesta osasta* löytyi monia herkullisia värejä, mitkä houkuttelivat testaamaan, mutta yllätinkin itseni ja nappasin palan petroolia flaméta. Sinistä eri muodoissaan ei ole oikeastaan ikinä löytynyt värikartaltani, mutta kuumaa kesää ja kaunista päivetystä (jep, toiveet on korkealla) odotellen raikas turkoosi tuntui juuri oikealta. Flamésta syntyi rento t-paita, johon sain näköä rypyttämällä toista sivua sekä lisäämällä solmittavat suikaleet helmaan. Kaavaa olisin solmun osalta muokannut enemmänkin, mutta hitsi, kun kangas loppui kesken. Hihoihin napsautin sirkkarenkaat pienten tamppien kera peittämään saumurisaumaa, jonka reilusti rullasin näkyviin kääntämällä hihat ulospäin.


Veikein uutuus Noshin keväässä on ehdottomasti pippuricollege! Vaikka kyseessä on naisten mallisto, sain heti inspiksen tehdä tästä pojalle kesäksi vaatesetin. Tunnultaan kevyt ja eläväpintainen kangas sopi hyvin huppariin ja sortseihin, joissa pippurin lisäksi käytin toffeen väristä farkkucollaria. Pippuricollege on yli kaksi metriä leveää, joten tähän settiin riitti korkeudeltaan 50 cm. Kaavoina Teepee-huppari (Ob 1/16) ja Trick-sortsit (Ob 3/16) koossa 104. Huppariin ipana ihastui suuresti, mutta sortseja hän ei kuulemma käytä. Voipi tulla pitkissä housuissa pojalle hiki, mikäli omat toiveeni helteistä toteutuu... 







Lopusta flamésta sain vielä osat pojan t-paitaan. Molemmissa paidoissa käytin flamén nurjaa puolta päälle päin, sillä tykkään rouheammasta pinnasta enemmän.  Teeppari oli itse asiassa muksun päällää ihan huippuhyvä! Sovituskuvia ei kuitenkaan enää herunut, sen verran haasteita nämä sadepäivät kuvaamiseen tarjosivat. 



Jos ompelu ei itseltä suju, löytyy Noshin naisten mallistosta kankaiden lisäksi monipuolisesti myös vaatteita. Olethan sinäkin jo Nosheihin tutustunut netissä tai kotikutsuilla :) ?

*Yhteistyö Nosh Organicsin kanssa

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Pikkumusta pitsillä

Kuinka vaikeaa onkaan pukeutua sellaiseen tilaisuuteen, missä ei ole aiemmin ollut eikä tarkempaa tiedä onko kyseessä miten virallinen tapahtuma. Mitähän muilla on päällä, olenko itse yli- tai alipukeutunut? Laittaisinko farkut ja paidan, ovatko legginssit liian arkiset, pitäisikö olla siistimpi takki, sopisiko mekko kuitenkin paremmin. Vaatteilla on ihan valtava merkitys ainakin minulle siinä, kuinka mukavaksi ja itsevarmaksi itseni tunnen ja se puolestaan heijastuu käyttäytymiseenkin. Uuteen paikkaan mennessä uusien ihmisten kanssa halusin päälleni asun, missä viihdyn ja mikä toimii jatkossakin monipuolisesti asusteita vaihtamalla.

Vaatekaupassa käynnin sijaan ompelin itselleni mekon, minkä yksinkertainen ilme on hyvin muunneltavissa. Inspiraatiota lainasin jo toistamiseen Lumoan-mekoista, joihin ei oma kukkaro näin opiskelijalla taivu. Aiemman tekemäni pitsitunikan olen kokenut luottovaatteekseni, joten hihaton ja kapoisampi versio sopi kesääkin ajatellen garderoobiini mainiosti. Mekon tein Noshin mustasta trikoosta, minkä ihanan sileää laatua en lakkaa ihastelemasta.

Kaava on oma topin kaava  (kauan ja hartaasti hiulattu, siitä lisää toisen kerran), johon lisäsin muotolaskokset vyötärölle. Tällä kertaa se sai kaverikseen sukkikset, ohuen mustan neuleen ja tennarit, mutta toimii loistavasti myös esimerkiksi siistin jakun, vyön, avokkaiden ja hienompien korujen kanssa. Tennareista on muuten pakko mainita, että niiden pesu todellakin kannatti - vanhat conssit on kuin uudet! (Kynsilakanpoistoaineella hinkkasin kumiosat, sitten liotin puoli päivää Vanishissa ja harjailin tahroja pois, ja lopuksi vielä pesu 40 asteessa tunnin ohjelmalla. Helppoa!)









Jaa missäkö sitten kävin? Viikonloppuna oli Bloggers inspiration day Helsingin Kattilahallilla, ja ensimmäistä kertaa osallistuin vastaavaan tapahtumaan.  Illalla samassa paikassa juhlittiin vielä Inspiration blog awardsit, mutta sen osion skippasin ja suuntasin ystävieni kanssa Petoshowta katsomaan Hartwall areenalle :D Oli itse asiassa ensimmäinen yön yli retki sitten tytön syntymän, ja vaikka pieni huoli ja ikävä kalvoi, oli tyttöjen ilta, kunnon yöunet ja hotelliaamiainen varsin paikoillaan.

Inspiration day oli mukava tapahtuma, jossa pääsimme muun muassa ihastelemaan hienoja kameroita, tutustumaan Vilan syksyn mallistoon, ja sovittelemaan Instrumentariumin aurinkolaseja. Pikameikinkin kävin ottamassa Fresitan pisteellä, joten kelpasi säihkysilmillä lähteä Antti Tuiskua katsomaan. Parhautta oli kuitenkin tavata blogituttuja, erityiskiitos Paulinalle seurasta ♥

Iloa alkaneeseen viikkoon ♥♥

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Vaatevallankoumous


Vaatevallankumousta vietetään 18.-24.4. Ai mitäkö? Kolme vuotta sitten Bangladeshissa romahti Rana Plazan vaatetehdas, jossa yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 2000 loukkaantui. Tämän surullisen tapahtuman muistoksi vietetään ympäri maailman vaatevallankumousta, jonka tarkoituksena on uhrien muiston kunnioittamisen lisäksi herätellä vaateteollisuutta sekä sen asiakkaita. Kysymällä "Who made my clothes?" osoitamme haluavamme vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä vaateteollisuudelta. Valinnoillamme vaikutamme! Täältä voit lukea lisää kampanjasta.

Eettisyys on varmasti yksi tärkeimpiä arvoja ja syitä monelle diy-ihmiselle siihen itse tekemiseen. Omissa käsissä syntyvän vaatteen kohdalla ei tarvitse miettiä kenen pienet kädet ovat saumoja tikkailleet, kuka vaatteen on ommellut naurettavan pienellä palkalla tai mitä muita arveluttavia tekijöitä vaatteen valmistukseen on liittynyt. Itse ompelemalla ainut riiston kohde on oma yöuneni ja välillä hermorakenne, jos oikein tökkii.

Jos voin olla aivan rehellinen, en ole aiemmin kovinkaan montaa ajatusta vaatteiden alkuperälle suonut, vaan katsonut ainoastaan ulkonäköä ja hintaa.  Edelleenkin tietämyksessäni olisi paljon parantamisen varaa, mutta nykyään hälytyskellot soivat halvan vaatteen äärellä herätellen epäilyksiä niin laadusta kuin valmistusolosuhteistakin. Kyllä niitä kaupan vaatteita löytyy kaapistani vieläkin, mutta ehdottomasti jo suurin osa  on ompelemiani. Ylpeydellä voin sanoa saman tilanteen vallitsevan myös lasten vaatteiden kohdalla. Ostamalla kotimaisten kangaskauppiaiden kankaita, luotan saavani aikaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita, joilla on ihan hyvä kierrätysarvokin. Olen iloinen voidessani sanoa: 

" I made my clothes".




Osallistuhan sinäkin!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Lapsimessut 2016 ja vähän kässämessujakin

Kun tarjoutui mahdollisuus päästä viettämään Kevään kivointa viikonloppua bloggaajapassi* kaulassa, niin pitihän se matkaan lähteä täältä vähän kauempaakin! Lapsimessujen lisäksi minua kiinnosti erityisesti Käsityömessut ja mukaan houkuteltu parempi puolisko innostui koiraharrastajana PetExposta. Lapset jätimme mummin hellään hoivaan ja pääsimme ihan niinkuin parisuhdeaikaakin viettämään miehen kanssa.

Lapsimessuilla en ollut aiemmin käynyt ja iloinen yllätys oli huomata, kuinka selkeä ja suhteellisen avara messualue oli. Tilaa oli kulkea lukuisien lastenrattaiden seassa helposti ja kartan avulla kaikki odottamani näytteilleasettajatkin löytyivät nopsaan. Ompelija oli tietenkin erityisesti kankaiden perässä, mutta myös lastenvaatteet ja -tarvikkeet kiinnostivat. Enemmän olisin odottanut kaikenlaisia näytteitä ja huikeita houkuttelevia messutarjouksia, mutta niiden suhteen ehkä vähän petyin. Tai olisihan sitä kaikenlaista tilpehööriä ollut tarjolla, mutta lähinnä lapsille vaan. Seuraavan kerran pitänee ottaa siis heidätkin mukaan ;)

Lapset otan mukaan seuraavan kerran senkin takia, että tarjolla oli oikeasti kivoja juttuja muksuille. Monenmoista temppurataa, karusellia, onnenpyörää ja tuttujen suosikkihahmojen tapaamista - olisi ollut varmasti kolmevuotiaan mieleen. Toisaalta helpommalla kyllä päästiin kahteelleen, sillä sen verran monet väsyneet itkupotkuraivarit näkyi iltapäivästä, sillä onhan tuollainen hulina lapselle rankkaa.

Metsolan kangaspöytää penkomaan suuntasin heti alkuun bongaten muutaman ihan kivan kuosin, mutten mitään pakkosaadakangasta.  Vaatteitakin ihastelin, mutta ostamatta jäivät. 

Verson puoti kutsui herkkuineen heti alueelle saapuessa. Ostoksilta vältyin kuitenkin, sillä kotiutin juuri pari päivää sitten Versolta ööö... muutaman metrin kankaita eikä tarvetta tällä kertaa enää ollut. Ihanuuksia kaikki ♥

Second Chance on itselleni uusi tuttavuus, jonka ihaniin kuoseihin ihastuin ensisilmäyksellä. Jos myynnissä olisi valmiiden vaatteiden lisäksi ollut kankaita, niin heti olisi kukkaro keventynyt! Nyt tyydyin hipelöimään ja kehumaan kauniita vaatteita putiikin pitäjälle, joka on itse asiassa myös kuosien takana. 

Ompelijoiden kohtauspaikkana toimi itse oikeutetusti Indie fabricsin piste, joka kokosi alleen Paapiin, Käpysen, I k a s y r in ja Neenuskan kankaita ja muita tarvikkeita. Hauska oli tavata livenä virtuaalisesta ompeluryhmästä tuttuja ihmisiä, joiden kanssa juttu luisti heti kuin vanhojen tuttujen kanssa :)

Messualueen keskellä oli ihana puutarha-alue, jossa lapsilla oli mahdollisuus mm. mansikantaimien istuttamiseen.

No sitten niihin ostoksiin! Ainoat kangasostokseni, maltillisesti selvisin.

Pojalle en voinut olla ostamatta Blaa:n collaritakkia, koska hinta oli edullinen ja takki juuri sellainen, mitä olin ajatellut ehtiessäni ommella. Takin kaveriksi ipana sai lippiksen Gugguulta. Se ehdittiin ostaa juuri ennen järkkyjä jonoja, en ihan ymmärrä miten sekaisin äidit tuosta merkistä ovatkaan?! Ihan kivojahan ne on, mutta muuten olen siitä hypestä kyllä pihalla.

Mukaan lähti vähän tarpeettomuksiakin, kun en voinut vastustaa veikeää mollamaijaa pikkuneidille. Tuota Lightboxia olen himoinnut jo nettikaupasta,  ja toista kertaa sen ohi kulkiessani messuilla, oli se saatava mukaan. 

Ipanaisen kojusta sai ostosten (meidän tapauksessa juomapullon) mukana hauskan kortin. Ehdottomasti sanomaltaan kehystämisen arvoinen, pääsi heti lastenhuoneen seinälle ♥



Sellaiset oli minun messuni pähkinänkuoressa. Olitko sinä paikan päällä, ja jos olit, mitä pidit?


*Yhteistyö Messukeskuksen kanssa.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Kuosi edellä

Ompeluharrastuksen parhaita puolia ovat ehdottomasti kankaat! Ihanat kuosit, herkulliset värit ja pehmoinen tuntu. Niin monen monituista kertaa kertaa huomaan tilanneeni kangasta vain, koska se on nätti - vailla tarkempaa suunnitelmaa lopputulemasta. Välillä se kannattaa ja välillä ei.  Kuten kangashamsterin tunnustuksissani alkusyksystä manailin, joskus se eniten himoitsemani kangas menettää hohtonsa kaapissa muhiessaan. Toisinaan kuosit taas tökkäävät totaalisesti ainoastaan yksiväristen tai korkeintaan raitojen kelvatessa. Tuo kirjavien kankaiden läjä kuitenkin  huuteli tällä kertaa ja samalla vaivalla halusin päästä eroon yhdellä istumalla useammasta palasta. Kun talon miesväki poistui viikonloppuna mummilaan, sain rauhassa neidin nukkuessa ommella niin pitkään kuin silmät auki pysyivät. 

Värikkäät ja selkeät kuosit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa yksinkertaissa malleissa, joten niihin minäkin päädyin. Kuvion koon mukaan päätin leikkauksista ja kohdistellakin yritin. Tästä rivistä tuli vahingossa oodi Leena Rengolle, jonka piirrosjälkeä löytyy 4/6 vaatteesta! Hyvän mielen ompeluita, iloisia vaatteita pienelle nuhanenälle ♥

Yläosan kaava Bert-body koossa 80, helma vapaalla kädellä piirrelty (ja niin pitkä, että saadaan rauhassa odottaa tyttösen oppivan kävelemään, kontatessa tämä ei toimi).  Kangas Ponitytöt, muistaakseni Kangas-Kertusta.

Jälleen Bert 80, hihoihin lisätty pieni puhvitus ja nepit olalle. Kangas Paapiin Pesue.

Tämä väri Pehemiän Secret-kankaasta osui suoraan sydämeen, ihana! Kaavana Birdie birdie neppareilla, koko 80 (hieman kasvunvaraa joo...).


Verson Puodin Paratiisin karuselli päätyi mekoksi; jälleen Bert yläosassa ja puolikellohelma.


Ainolan Sydänystävät, Bert 80 (yllättikö?) ja helma omasta päästä.


Tämä kangas löytyi viime kesänä Koot.fin puodin palalaarista, kuosin nimeä en tiedä. Kaavana tässä Sausage dog, koko 80. 



Leikkisää viikonloppua ♥

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Pilkullinen farkkuhaalari





Huhtikuu on täällä! Tervetuloa kevät, johan sinua on odotettukin. Kuinka iloiseksi lisääntyvä valonmäärä, pidentyneet päivät ja sula maa voivat ihmisen tehdäkään... Vaikka aiemmin julistamani asennemuutos talvea kohtaan onnistui kohtalaisesti, niin kyllä sydämeni niin vaan sykkii keväälle ja kesän odotukselle. Akut latautuvat valon voimalla ja kaikki tuntuu kepeämmältä. Jotenkin tämä ehkä onkin se kutkuttavin vuodenaika; on jotain mitä odottaa, kaikki ihana vasta edessäpäin! Alkaneelta kuultakin odotan paljon, sillä luvassa on niin työtä kuin huvia, muun muassa ompelulanien ja Lapsimessujen (vielä huomiseen aikaa osallistua lippuarvontaan! ) sekä ensimmäisen yövapaani muodossa. Ihan hykerryttää, niin paljon mukavia juttuja tiedossa!

Mustavalkoisuus ja pilkut - sopii täydellisesti tämän hetkiseen makuuni! Minimimmi sai hienosteluhaalarin pilkullisesta joustofarkusta, mikä oli huippulöytö ompelukaverin vaihtarikassista, alkuperää en tiedä. Sain 80 sentin palasen riittämään juuri ja juuri haalarin kappaleisiin, kun oikein tarkkaan kaavoja kankaalle mallailin. Vuori on Selian paksua japehmeää joustocollaria. Kaavana käytin Ottobre 4/12 Jumpsuitia muokaten vetoketjun suoraksi, hupun muotoa ja alareunan korkeammaksi sekä lisäten selkäpituuteen 2 cm. Kooksi valitsin 80 leveyden suhteen, mutta 86 pituuksilla. Nappi valinta kaikkineen, tuli juuri sopiva!

Sydäntaskut ovat mielestäni söpö lisä, mutta tarkkuutta niiden ompelussa olisi voinut olla enemmän. Silmät ristissä iltaompelut ovat välillä paikoillaan, mutta yksityiskohdat vähän siitä kärsivät... Purkamaan en kuitenkaan lähtenyt, kelpaavat kyllä meidän vauhdissa. Niskan kokolappuun hyödynsin taas ompelukoneeni koristeompeleita.







Hilpeitä hetkiä, omaa aikaa ja aurinkoenergiaa viikonlopulle ♥♥