keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Minimaatuska

Moni ompelua harrastava on varmasti joskus törmännyt tilanteeseen, jossa homma jää viime tinkaan ja valmista pitäisi olla PIAN. Tuo ei sinällään vielä paniikkia aiheuta, jos suunnitelma on kirkkaana mielessä ja materiaalit hollilla. Kriisin ainekset saadaan kasaan kuitenkin silloin, jos ideat pyörivät päässä piirileikkiä eikä yhdestäkään saa kiinni ja kankaitakin on edessä iso kasa, mutta mikään ei juuri nyt tunnu oikealta.

Minun viimeisin ompeluahdistus iski, kun varasin valokuvausajan lapsillemme. Pojan vaatteet sitä varten olivat jo kunnossa, mutta mitä päälle pikkuneidille? Jotain söpöä, jotain iloista, jotain pojan asuun sopivaa, jotain värikästä, jotain yksinkertaista... Niin paljon ehtoja, että ideat menivät solmuun. Pyörittelin kivoja kaavoja ja ihania kankaita käsissäni monta päivää, ja lopulta kävi klassisesti - hyviä vaihtoehtoja oli liikaa, mutta mikään ei noussut ehdottomaksi suosikiksi. Hätäpäissäni tein yhden mekon, joka osoittautui ihan liian leveäksi, toisen mikä oli vaan kerrassaan väärän värinen ja kolmannenkin leikkasin valmiiksi. Siinä vaiheessa olin jo niin kettuuntunut, että koko jutusta meni maku. Lopulta kuvauspäivänä surautin pikkuiselle nopean rusettipannan ja puin suosiolla kaupan vaatteisiin. Eli mitä opin tästä? Suunnitelma kannattaa tehdä kunnolla ennen kuin alkaa tussaamaan, yksinkertainen on yleensä paras vaihtoehto, väkisin tekemisestä on flow kaukana ja ostovaatteissakaan ei silloin tällöin mitään vikaa ole. 

Tämä maatustunika oli se keskeneräiseksi jäänyt, mutta lopulta valmistuttuaan vallan hauska ja pirtsakka. Kaavana oli Birdie birdie koossa 74. 


Hevonen on myös itse tehty, kun useampi vuosi sitten innostuin huovutuksesta. Pitäisikin ehkä kokeilla joskus uudestaan, kun villoja vielä laatikollinen löytyy.


En malta olla laittamatta vielä jo Instagramissa nähtyä kuvaa, kun tuo on mielestäni niin veikeä otos meidän tänttärästä. She can do it!
Kuva: Sami Kontto

Kivaa keskiviikkoa just siulle ♥

16 kommenttia:

  1. Onneksi et jättänyt kokonaan kesken! Tunika on ihanan pirteä, värikäs ja kauniin yksinkertainen :)

    VastaaPoista
  2. Eipä tuo kangas kikkoja kaipaa ♥ Ihana tyllerö ♥

    VastaaPoista
  3. Joskus ne ajatukset tuntuu vaan leikkivän piirileikkiä, eikä oikeen mistään saa kiinni.. Ihana mekko. Minäkin olen tuolla kaavalla tehnyt ja tykännyt siitä kovasti. Suloinen typykkä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kaava pääsee ehdottomasti jatkokäyttöön, on tosi kiva :) Kiitos Raisa!

      Poista
  4. Ihana tuo rusettikuva <3 Ja tuo maatuskakangashan on ihanan herkku :) Sopii hyvin reippaille tytöntylleröille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miustakin tuo kangas istuu neidille kuin nenä päähän :D Kiitos Piia!

      Poista
  5. Voi, tuota rusettikuvaa! <3 Tuo iso rusetti on pienen päässä jotenkin ylisöpö. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kyllä kuviin tyytyväinen, saatiin ihania muistoja ♥ Kiitos Pikku Akka!

      Poista
  6. Ideoiden piirileikki on kyllä niin osuvasti kuvailtu! Kaikkee olis kiva ommella, mutta mitä sitä oikeasti haluaisi ommella ja mitä pitäisi ommella...

    Tosi suloinen tyttö, paljon on äitinsä näköä! :) Pirtsakka tunika, Birdie Birdie on kyllä kiva ja yksinkertainen peruskaava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on hankalaa juuri se, että ideoita, kankaita ja haluja on niin moneen lähtöön, ettei kerrassaan pääse liikkeelle! Kiitos Pingale :) Birdie-kaava on juuri hyvä tällaisen ison kuosin kanssa, ei riko turhaan kuvioita.

      Poista
  7. Voi mahotonta, mikä söpöläinen siellä on:) aivan ihana tuo viimeinen kuva! Muistan kun ompelin pojalle 1v synttäripaitaa, jonka toteutus jäi kanssa viime tinkaan. Jotenkin kuvittelin toteutuksen helpommaksi mitä olikaan, ja tietysti purkuhommat hidasti touhua ennestään. Mutta valmista kuitenkin tuli:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie mietin, että pitää alkaa nyt hyvissä ajoin suunnitella 1-vuotisjuhliin mekkoa, muuten käy siinäkin huonosti ja joudun Lindexille shoppailemaan :p Kiitos Villa Pipo!

      Poista
  8. Suloisuuden suloisuus, ihana mekkonen ja rusettipäinen tyttönen <3! Se on kyllä kumma, miten jotkut ompelujutut jää aina viime tippaan ja ideat ei sitten vastaa sitä mitä alunperin ajatteli. Tiesin, että jossain vaiheessa ipanalla on eskarissa kuvaus ja suunnitelma oli jo mielessä. Jäin kuitenkin hoopona odottamaan ilmoitusta siitä, ja nyt tajusin, etten mitenkään ehdi suunnitelmaa toteuttaa kuvaukseen :D. Minä elän jossain ihmeellisessä "kyllähän tässä aikaa vielä on" tyhjiössä ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tyhjiö, tosin välillä voi tulla hankaluuksia :D Kiitos Hanna ♥♥

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!