Tontun tuomisia ipanoille

Asiota, joita en tiennyt ennen lasten saamista:
  • Kuinka tärkeää on se, kuka ehtii painaa liikennevalojen/hissin/mikroaaltouunin nappia. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat, jos painaja on väärä.
  • Ketsuppi on aina lopussa. Aiemmin yksi pullo kesti toista vuotta, nyt sen saa lisätä joka toiseen ostoslistaan. Ketsuppi on jokaisen ruuan pelastus, ainakin kaksivuotiaan mielestä.
  • Kuinka paljon vanhempana joutuu olemaan tekemisissä eritteiden kanssa. Pissaa, kakkaa, räkää - you name it.
  • Täysimittaisen raivarin voi saada ihan mistä vaan (ehkä ei tarvitse eritellä kuka niitä raivareita saa...) Ks. myös ensimmäinen kohta. Vättämättä syy ei edes selviä, ja todnäk raivoajakin on lopulta unohtanut mikä olikaan kiljumisen ja mesoamisen arvoista tällä kertaa.
  • Vessan ovi on kodin paras ovi, koska siinä on lukko.
  • Suureen elämykseen riittää lähimetsän risukko ja pillimehu, ja tadaa - ollaan käyty retkellä. Omat idealistiset visiot täydellisesti sujuvista erikoistapahtumista voi unohtaa, kun eivät ne koskaan ihan niin mene, mutta kaiken pelastaa ikionnellinen ipana, joka ei tiedä täydellisyydestä mitään.
  • Äidin syli ja lohdutus auttaa kaikkeen. (Tai no sen kyllä tiesinkin ♥)
  • Liekö mikään ihanampaa kuin kainalossa vauva, joka saa ilohepulin ihan vain heräämisen riemusta. Minäkin vannoutuneena aamujen vihaajana saan hymyn huulille noiden mukuloiden ilosta.
  • Että pienillä padoilla on TODELLAKIN suurimmat korvat ja norsun muisti. Tästä tulee vielä ongelmia... tai ainakin noloja hetkiä.
  • Koti kannattaa siivota vasta klo 20 jälkeen, jolloin siitä voi nauttia pisimpään - aina klo 7 asti aamulla. Sohvatyynyjen pysyminen sohvalla tai vain leikissä mukana olevien lelujen levittäminen lattialle on ilmeisesti yhtä mahdotonta kuin saada nukkua kymmenen tunnin yöunet keskeytyksettä.
  • Kuinka suuresti sitä oppii arvostamaan rauhassa syötyä ateriaa, suihkussa käyntiä ilman seuraa tai vaikkapa luksusreissua lähikauppaan YKSIN. Ja hiljaisuutta. Oih, hiljaisuus on ihanaa!
  • Kuinka suuren ärtymyksen, kiukun ja hermojen menetyksen oma lapsi voi aikuiselle aiheuttaa.
  • Kuinka suurta huvitusta, pakahduttavaa hellyyttä ja ylitse vuotavaa rakkautta oma lapsi voi aikuiselle tuottaa. Ei noita mihinkään vaihtaisi ♥ ( Ja tätä on hyvä muistuttaa itselle niinä hetkinä, kun eniten kiristää ;D )
Kuulostaako muiden korvaan tutulta?

Lapset saivat joulukalenterin viimeisestä luukusta vaatepaketit, jota ainakin tuo isompi osasi arvostaa. Poika hoksasi heti tontun saaneen apua äidiltä, sillä niin ihastuksissaan hän oli paitakangasta hipelöinyt heti sen saavuttua. Metsolan On the road- kangas harmaana oli vihdoin sellainen autokangas, mikä miellyttää niin äidin kuin pojankin silmää. Kuosittelin Formal or fun- paitakaavaan pystykauluksen ja jatkoin helmaa ja hihoja resorilla. Koot.fin mintussa resorissa on muuten aivan täydellinen mintun sävy! Typykälle tein tilkkulaatikon aarteista mekkobodyn, mihin hyödynsin vanhaa pieneksi jäänyttä bodya hihansuihin ja alaosaan. Kiitos 9-10-blogiin ideasta, oli ihan hurjan kätevää!











Ilontäyteistä pakkasviikonloppua ♥

31 kommenttia

  1. Kuulostaa tutulta, KAIKKI kohdat :) Ja hienot ompelukset! Iloista alkanutta vuotta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, arvasin, että varmasti jollakin muullakin täsmää :D Kiitos samoin Heidi!

      Poista
  2. Tutulta kuulostaa :D Mielettömiä ompeluja ja suloisia kuvia hurmaavista lapsista <3

    VastaaPoista
  3. Niin tuttua.. :) Ihania tontun tuomisia. Tuo pystykaulus on kiva. Huppu on monesti varsinkin näillä pienimmillä vähän hankala ulkovaatetuksen kanssa. Suloinen on pienemmänkin mekkobody.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miellä noita huppareita on monta (kun niistä niin kovin tykkään), mutta tosiaan ovat näin talvella tosi epäkäytännöllisiä. Pystykaulus toimii hienosti :) Kiitos Raisa!

      Poista
  4. Niin tuttua, niin tuttua - kaikki tuossa alkuosassa. Silti ne on niiiiin rakkaita! <3
    Ompas hyvä vinkki tuo bodyn alaosan käyttäminen. Osassa bodyista kun on kaiken lisäksi vielä rintamuksessa joku ikitahrakin, ettei niitä voi edes kirpparilla myydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne ♥♥ Mie mietin jalostavani mekkobodyasian niin pitkälle, että voisin kirpparilta ostaa yksivärisiä bodyja halvalla, jotta pääsisi ompelussa helpommalla. Onhan noita bodyja itselläkin, mutta eivät kuoseillaan sovi taas uuteen vaatteeseen välttämättä. Kiitos Pikku Akka!

      Poista
  5. Tutulta kuulosti, hyvin olit pukenut sanoiksi!

    Minua on aiemmin miellyttänyt ne "perinteisemmätkin" On the Road väritykset, mutta nyt vähän rauhallisemmalla kaudella tuo väritys näyttää tosi kivalta. Hyvä idea tuo mekkobodyjuttu. Minä olen joskus yhdistänyt kaksi bodya, kun toisessa oli ikitahrat rinnuksissa ja toisessa taas oli raivostuttavan pienet nepparit haarassa eli eivät pysyneet kiinni. Ompelin ne yhteen kuin olisi paita yläosana. Tälläinen pojille sopiva versio, kun meillä ei tyttösiä ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Naurispelto :) Tuo paitabodyidehan on myös ihan huippu! Ei mene hukkaan muuten hyvät bodyt!

      Poista
  6. Tosi ihanat vaatteet ja aivan täydellisesti kuvailtu pikkulapsiperheen elämän realiteetteja! :D

    VastaaPoista
  7. Heh, hauska teksti ja osuvasti kuvailtu. Vessa: tuo äitien arjen oman ajan tyyssija. ;) Söpöt vaatteet tonttu toikin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna :)! Vessa toimii lukkoineen etenkin silloin, kun on pakko päästä vetämään henkeä kilaroinnin keskellä - saa rauhassa koota itsensä ;)

      Poista
  8. Kylläpä kuulosti tutulta,vaikka aikaa onkin jo reilut kakskyt vuotta.
    Ihana pikku tytön mekko.
    T:Tytti

    VastaaPoista
  9. Hahaa, niin tutulta kuulostaa! :D Kyllä onntontu tehnyt ihania vaatteita. Tosi kiva toi paidan kaulus. :)

    VastaaPoista
  10. Tutulta kuulostaa! :)
    Tosi ihanat vaatteet (ja muksut) taas kerran ♥
    Miullakin vessa toimii pakopaikkana kriisin keskelllä :D

    VastaaPoista
  11. Ihanat vaatteet ja suloiset kuvat söpöliineistä ❤ . Tuttua on. Tosin nyt alkaa hieman helpottaa, kun poika alkaa olla sen verran iso, että omaa rauhaa saa välillä ilman lukkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti tämä helpottaa iän myötä. Ja aika kultaa muistot, ja jossain kohtaa sitä varmaan toivoo, että ne ipanat täällä kotona olisivat. Voi että, alkaa surettaa jo valmiiksi! Kiitos Hanna ♥

      Poista
  12. Ihana postaus. Niin ihania kuviakin. Tuli kiva fiilis, kiitos!!!

    VastaaPoista
  13. Hehe, kuulostaa kovin tutulta! :D Mun listassa olisi vielä yksi kohta: adrenaliinipiikit, jotka lapsen inahdus voi yöllä tuottaa. Ihan järjetöntä, miten sitä on alle sekunnissa ihan hereillä, kun toisesta huoneesta kuuluu pienikin önähdys! Sitä on hetkessä täysin valpas ja kuuntelee korva höröllä, tuleeko lisä-ääniä ja pitääkö kömpiä pois peiton alta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on hyvä, totta! Mie huomaan nykyään, etten saa unta, kun vaan odotan, että kohta se taas herää. Ärsyttävää! Kiva kun Emonen kommentoit :)

      Poista
  14. Hurjan somat ompelukset! Täysosuma tuo resorin sävy, joskus saa oikein kunnolla metsästää kuosillisiin kankaisiin sopivia resoreita ja yksivärisiä kankaita. Hih, huvitti lukea tuota listaa, varsinkin tuo kaupassakäynti kohta:D ja tavaroita, esim.puhelinta, kannettavaa tietsikkaa, kaukosäädintä, meikkipussia ym..ei kannata säilyttää alle (no otetaan varman päälle) alle 1,5 metrin korkeudella:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuokin kohta, etenkin varmaan kohta meilläkin, kunhan tyllerö nousee tuolta maan tasalta ylemmäs :D Kiitos Villa Pipo!

      Poista
  15. Kivan näköisiä ompeluksia! Ehdottomasti paras kohta oli tuo vessan ovi, näin lapsettomana ihmisenä en edes osaa laittaa uuden (lue olen asunut tässä 1,5vuotta) kodin vessan ovea lukkoon! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, en miekään sitä lukkoa vielä tovi sitten, ennen uhmaikää, tarvinnut :D Kiitos Unelmallinen!

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!