perjantai 29. toukokuuta 2015

Pehmeä ja raidallinen ketjureaktio

Jatkoin perusvaatteiden tehtailua ipanaiselle. 
Tapahtui ketjureaktio; aluksi oli ajatus pitkähihaisesta paidasta 
ja se syntyikin monivärisestä trikoosta ja sai rintataskun näköä tuomaan. 
Samassa kangaspinkassa lymyili trikoo leveämmillä raidoilla,
 joista yksi oli samaa petroolia kuin ekassa paidassa. 
Vihreä raita taas houkutti kaivamaan vihreän joustocollarin housuja varten 
ja löytyipä paidan keltaiseenkin istuva joustocollari varastoista. 
Lopuksi keltaisen resorin yhdistämänä päädyin vielä harmaaseen huppariin 
ja kokonaisuus oli valmis!


Kankaat resoreita myöten ovat Noshin ihanuuksia. Pidän siitä, että värit mätsäävät yhteen ja resoritkin saa juuri oikeassa sävyssä. Sopii hyvin tällaiselle ompelijalla, joka tykkää tehdä settejä ja tahtoo helposti yhdisteltäviä vaatteita. Oman kokemukseni mukaan näiden laatukin on ollut mainio, kangas pehmeää ja värit pysyviä. Onpa noita raitoja kaapissa odottamassa vielä monessa värissä :) 


Hupparin kaava on Huntsman (Ob 6/13)  koossa 98, joka on kerrankin tismalleen sopiva. Kaavaa muokkasin sen verran, että jätin taskut pois sekä halkaisin tuon alemman etukappaleen ja laitoin vetoketjun väliin. Tästä tuli aika ihana - juuri passeli meidän pojalle.










Ylempi paita on On the road-kaava koossa 104 (tosin laitoin 98- kokolapun, koska on niin slimmi). Alempi huppari puolestaan on tuttu Beagle boy, kokona 104. Kangas loppui kesken hihojen kohdalla, joten keksin kokeilla vaihtaa raitojen suuntaa. Venyy hyvin noinkin päin ja näyttää veikeälle. 


Keltaiset ja vihreät housut tein uusimmasta Suuri Käsityö-lehdestä löytävällä Noshin housukaavalla, kokona jälleen 104. Kaava on kuitenkin hurjan reilu ja roikkui meidän honkkelilla aika lailla. Työn alla on nyt sovittelujen jälkeen nappaista jokunen sentti tuosta resorin ja taskun väliltä, jotta saan haaraosaa matalammaksi ja housut pojan käyttöön tämän vuoden puolella. (Note to self: kokeillessasi uutta kaavaa, testaa ensin yksi versio ennen toisen ompelua...)





Voi jestas kun on ihanaa päästä touhuamaan pihalle jo vähemmillä vaatekerroksilla! 
Kummasti on uloslähtö helpottunut, kun villapuku-haalarirumba 
on jäänyt taakse (toivottavasti) useammaksi kuukaudeksi.
 Ja oijoi, ensi viikolle lupaili jo hellettä! Tykkääntykkääntykkään ♥ 

Ps. Käykäähän tekin tykkäämässä Punatukan facebook-sivusta, arvonta lähestyy ;)

maanantai 25. toukokuuta 2015

Matti-Mäyrää nostalgian nälkään

Metsolan Miina ja Manu-kangas sai nostalgisen mieleni värisemään ja samoin kävi saman sarjan mäyräkankaan kanssa. Miinoja ja Manuja luin itse lapsena ja on ihan mahtava juttu saada lukea nyt samoja tarinoita omalle lapselle. Hassua on huomata, miten hyvin sitä muistaa etenkin kirjojen kuvat, vaikka välissä parikymmentä vuotta on! Mattia oli siis saatava, kun sitä Kangashamstereissa bongasin, joten huusin ääneni käheäksi ja kukkaron tyhjäksi. Sanoisin, että oli sen arvoista kuitenkin.



Suosikkikankaasta tahdoin tehdä tietenkin suosikkivaatteeni, eli jumppishan siitä syntyi kaikesta epäkäytännöllisyydestään huolimatta. Itse asiassa se syntyi jo ennen joulua, mutta nyt vasta sain kuvattua tehtyäni tarvittavat korjailut. 

Kävi nimittäin niin, että päätin pikkuisen muokata kaavaa (juuei ikinä kannattavaa minun tavallani...) ja lisäsin selkään pituutta, ettei jää heti pieneksi. Jätin myös sivu- ja takasaumat pois. Lopputulos oli polvissa roikkuva haara ja telttamainen keskiosa, ja vaate hautautui laatikkoon.



Nyt  lopulta alkoi hukkaan heitetty työ ja kangas harmittaa se verran, että sain asialle jotain tehtyä. Purin lahkeiden saumat ja leikkasin selkäpituutta reilusti pois (onnistui, koska oli haarakiila - koukun sijaan) sekä kavensin sivuista. Johan alkoi näyttää paremmalta! Sain jopa pojan suostuteltua pukemaan jumppiksen päälleen kuvia varten, vaikka ei se kauaa päällä pysynyt. Uskon, että tämä toimii kuitenkin kivasti viilenevinä kesäiltoina lyhythihaisen päällä, joten mökkikassiin tämä ehdottomasti pakataan.



Ihan vanhingossa kuviot kohdistuivat täydellisesti :D



Ihana pieni luonnontutkija jaksaa innostua kaikesta;
etanat, kävyt ja kukat ovat ehdottomasti ihmettelyn arvoisia!
Hyvää tekee aikuisellekin pysähtyä välillä pienten ihmeiden äärelle ♥



lauantai 23. toukokuuta 2015

Hukat ja ketut

Hillitön ompeluflow on päällä!
Sauma silloin, toinen tällöin, mutta valmista tulee ja into säilyy. Olen usein surkutellut ompeluhuoneen puutetta ja sitä, että ruokalautaselta löytyy toisinaan saumurisilppua, mutta puolensa siinäkin. Tässä vaiheessa elämää on vaan plussaa se, että koneet ovat käden ulottuvilla lähes koko ajan ja pieniä pätkiä saa ommeltua vaikkapa Ryhmä Haun varjolla (nuo pienet koirat konsteillaan, hommat saa jo rullaamaan - todellakin olleet suuri apu toisinaan kaksveen taltuttamiseksi ;) )



Kesävaatteiden päivityksen aloitin teeppareiden ompelulla. Testasin uusimman lasten Ottobren Hello Shark-kaavaa koossa 104. Koska koko oli reilu, laitoin helmaan resorin, jonka avulla pituutta voi pussittaa. Lisäsin myös hihoihin kaksinkertaisen resorin kanttaamisen sijaan. Nämä ovat taatusti pitkäikäisiä paitoja kokonsa suhteen.


Hukan perintö-kangasta ostin ompelukaverilta palasen, vaikka vähän tuo valkoisuus epäilyttää. Saa nähdä kuinka väri säilyy käytössä. Ketut puolestaan on tilattu Itävallasta.








Kolme t-paitaa tein On the road-kaavalla (1/13) koossa 104. Siinä vasta slimmi malli, tuossa ei taas kasvunvaraa jäänyt yhtään! Muuten ihan kiva kaava kyllä.


Salama-paita oli sarjassamme "äiti inhoaa, mutta poika rakastaa". Vaikka kuosi ei omaa silmääni miellytäkään, oli pojan reimastunut ilme sen arvoinen. Salamat ovat Jonic textileltä ja sain palasen ystävän varastoista.




Oli kyllä totinen poika näissä kuvauksissa...


Nyt on syntynyt paljon vaatetta Oolle ihan tarpeeseen ja lisää on tuloillaan.
Vauvanvaatteitakin olisi kiva tehdä, mutta niitä on jo kaapit pullollaan!
Kirppikset ovat vieneet minut ihan mennessään, kun tytölle tuntuu löytyvän kaikkea ihanaa ja vaikka kuinka paljon. Tieteellinen tutkimukseni on tullut siihen tulokseen, että pojille ostetaan peruskäyttövaatteita, kun taas tytöille on enemmän muutakin, joten kirpullekin riittää paremmin siistejä pikkumekkoja ja muita söpöilyjä. Onkohan kukaan muu samaa havainnut? Tämän päiväinen Siivouspäivän- kirppis kartutti mekko- ja sukkissaldoa taas kiitettävästi :)

Vauhdikasta viikonloppua jokaiselle ♥♥

Ps. Punatukka ja kaksi karhua löytyy nyt myös facebookista! Käykäähän tykkäämässä, jos tykkäätte :) Lupaan porkkanana, että kunhan tykkääjien määrä tuosta kasvaa, luvassa on pitkästä aikaa arvonta!
Klikkaamaan pääset sivupalkin kuvasta tai suoraan tästä.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Kastetyttö

Nyt ei liippaa ompelua läheltäkään,
mutta typykän ristiäisjuhla oli niin ihastuttava, 
että en malta olla jakamatta sitä kanssanne.




Tyttönen sai ylleen saman kastemekon kuin veljensä pari vuotta sitten.
Samassa mekossa olen itsekin nimen saanut, kuten myös pikkuveljeni,
serkkuni sekä isäni sisaruksineen. 
Oikea perintökalleus siis, ikää noin 60 vuotta!


Pom-pomit olivat oikeastaan ainut asia päivänsankarin lisäksi
mitä olin itse tehnyt, leipomiset ulkoistin sujuvasti.
Osaksi ehtimisen takia, mutta pääasiassa taatakseni sen,
että tarjottavat ovat syömäkelpoisia. Keittiö ja minä emme vaan kuulu yhteen.


Täytekakun ja piparit tilasin Hopsansaan Kitiltä,
jonka taidoista olin kuullut ystävältäni.
Ei tarvinnut pettyä, sillä herkut olivat niin söpöjä, 
ettei niitä olisi raaskinut edes maistaa!




Koristeluihin ideoimme Kitin kanssa metsäteeman lasten nimiin liittyen.
Jotenkin suloiset eläimet sopivat mielestäni meille muutenkin paremmin,
kuin perinteiset keinuhevoset ja nallet, vaikka sieviä nekin ovat.
Joku nokkela voi tuosta kakkukoristeesta tytön nimen päätellä ;)



Leipomistalkoisiin osallistuivat mieheni, lasten isoäidit sekä kummitäti.
Ihania kaikki ♥
Tarjolla oli mansikka-kinuskitäytekakun lisäksi mangojuustokakkua,
kana-pestorullaa, parsa-fetapiirakkaa, piparit, 
suklaakakkua, pullaa sekä karkkeja väreihin sopien.





Tätä kana-pestorullaa voin kyllä suositella, se on hyvää!!
Resepti löytyy täältä.


Isoveljellekin herkut maistuivat 
(poika huuteli "kakkua, kakkua" koko toimituksen ajan)
ja poikkeuksellisen nautitun sokerin määrän huomasi kyllä illalla.


Neitonen käyttäytyi enemmän kuin mallikkaasti ristiäisten ajan.
Kiltisti malttoi kasteen, kelpuutti maidon pullosta 
(en ollut varautunut imettämään juhlamekossani) ja otti vielä unetkin keskellä hulinaa.
Ihana pieni muru ♥



Koko perheen juhlavaatteet löytyivät tällä kertaa kaupasta, 
vaikka mielessä poltteli, että olisi ollut kiva ommella itse.
Siitä en kuitenkaan jaksanut stressata (no myönnettäköön, 
että pikkuisen stressasin), sillä hyvin pärjättiin näinkin.


Nyt kun juhlat on juhlittu, voi hyvillä mielin palata arkeen.
Kaikki on hyvin, paremminkin ♥♥


torstai 14. toukokuuta 2015

Vasten tuulta koossa 104

Kierrätysmatskuisesta farkkutakista tuli ihan kiva,
mutta jokin siinä tökkäsi omaan silmään (ehkä se vuori...).
Mieleeni jäi kummittelemaan ajatus siististä yksivärisestä takista,
joka sopisi kaikkien vaatteiden kanssa yhteen.


Niinpä vain kävi Eurokankaaseen tieni 
ja ostin napakkaa työvaatekangasta ja metallivetoketjun. 
Vuorikankaan sain ystävältä, resori löytyi omasta jemmasta.



Toinen takki syntyi jopa ensimmäistä helpommin.
Kaavana oli jälleen Against the wind (Ob 1/13) koko 104,
mutta lehden ohjeen sijaan käytin Tosimummon neuvoja
ja niillä sain paremman selon ohjeisiin. 
Lisäksi maltoin tällä kertaa sovittaa takkia pojan päälle,
jolloin pituudet osuivat paremmin kohdilleen. 
Vielä kun olisi viitsinyt taskun paikat mitata, 
olisivat ne ehkä sattuneet samalle tasolle. Seuraavalla kerralla sitten.


Väriksi valikoitui musta mustavalkoraitaisin tehostein. 
Ei ehkä keväinen tai raikas, mutta vihdoin mielikuvaani vastaava.
Tykkään tosi kovin itse tuosta ja ilokseni kelpaa myös muksulle!
Mustan pipon tein jo aiemmin Noshin lippiskaavalla.
(Se tasapainottaa edes vähän sateenkaaren kirjavaa ulkohaalaria...)




Puuvillavuorin ansiosta tällä pärjää vähän viileämmälläkin kelillä,
joita Suomen keväässä ja kesässäkin yleensä vaihtelevasti riittää.
Ja eiköhän tämä mene vielä syksylläkin, jollei poika ota hurjaa kasvuspurttia.





Meillä vietätetään Helatorstaita siivous- ja pihapuuhissa,kun mieskin on kotosalla. 
Arkena sitä tulee sipaistua pölyjä tai pikaisesti imuroitua melkein joka päivä, 
mutta suursiivoukseen en ole saanut aikaani riittämään 
(tiedän kyllä, valintakysymys ja itse olen valinnut ompelun vapaahetkinä).
Tänään tilanne onneksi vihdoin korjautui ja 
kaiken kruununa anoppi kävi pesemässä ikkunatkin! Parhautta ♥
Talkoot jatkuvat isännän iloksi vielä huomenna ja lauantaina, 
jotta kelpaa sitten sunnuntaina viettää ristiäisiä puhtaassa kodissa.
Nimikin saatiin vihdoin eilen päätettyä lopullisesti ;)

Aurinkoisia ajatuksia tälle torstaille ♥♥