sunnuntai 28. joulukuuta 2014

2014

Vuosi 2014. 
Tänä vuonna on vietetty tavallista arkea vuosikkaan pojan kanssa, 
aloitettu opinnot 10 vuoden tauon jälkeen, 
saatu kuopuksen odotus hyvälle mallille, 
tutustuttu uusiin ihaniin ihmisiin. 
Ja muutakin, pääasiassa iloisia, elämää rikastuttavia juttuja. 
Olen saanut paljon.

Ja ommellutkin olen.


Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu


Huhtikuu


Toukokuu

Kesäkuu


Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu
(Kuten huomaa, paluu koulunpenkkiin vähensi kummasti ompeluun käytettyä aikaa...)

Lokakuu


Marraskuu

Joulukuu


Onhan tuota jokunen metri saumurilla huristeltu eikä kuvia katsoessa oikein kehtaisi väittää, että kaapista ei silti tahdo löytyä mitään päälle pantavaa... Kuvissa olevien lisäksi on syntynyt legginssejä, joogapantsit, pari pientä jumpsuittia, yöpukuja, perushousuja, pussukkaa ja nyssäkkää sekä muutamat pipot ainakin. Sellaista perushuttua, mitä on nähty jo monta tässäkin blogissa. (Paitsi ne joogapantsit itselle, ne oli ekat laatuaan, mutta julkaisukelpoisia kuvia ei mustista pöksyistä vaan saatu!) 

Vilpitön toiveeni on, että ensi vuonnakin ehtisin ommella, oppisin uutta ja pystyisin vaatettamaan ainakin puolet perheestä. Saas nähdä kuinka käy, kun tätä muutakin oheistoimintaa on tuloillaan.

Kiitos teille mukana kulkeneille, vakituisille lukijoille, satunnaisille piipahtajille sekä erityisesti kommentilla ilahduttaneille - olette tärkeitä! Nähdäänhän tulevanakin vuonna ♥



perjantai 26. joulukuuta 2014

Lämmin käsi, lämmin sydän!

Tänä vuonna ommellut lahjat jäivät nolostuttavan vähiksi.
Ideoita oli vaikka millä mitalla ja kiltteinä olleita lahjansaajia vähintään yhtä monta.
Ei vaan yksinkertaisesti riittänyt aika eikä rahkeet tässä vaiheessa,
kun yöunet veivät voiton ompelusta, joten saldo jäi vaatimattomaksi. 
Onneksi muistamisia saa valmiinakin, joten ei kukaan onneksi kuitenkaan ilman jäänyt...


Parhaille ystävilleni ja kummitädilleni tein lämpöistäkin lämpöisemmät lapaset,
vuori merino- ja päällinen keittovillaa. Kaavana käytin Kipidin Kirsin kanssa piirtelemääni kaavaa,
joka löytyy täältä (alareunassa linkki). Tykkään tästä mallista, jossa kämmeneen ei tule saumaa, vaan lapanen leikataan taitteelta ja peukalolle leikataan reikä sivuun. Harmaitakin lapasia tuli kaksi paria. Ainut ongelma oli se, että villa loppui kesken siinä vaiheessa, kun olisin tehnyt lapaset itsellekin!
Päällisen villat olivat Euronkankaasta ja vuori Myllymuksujen merinoa.


Miehen kummipoika sai paketista hupparin koossa 104.
Kaavana käytin Beagle boyta, joka vakuutti sen verran, että pitänee kokeilla uudestaankin!
Kangas löytyi jemmoistani, minne olin säästänyt tämän Verson puodin Ullakon aarteen.


Joulun vietto jatkukoon vielä loppuviikon, on ollut kyllä kerrassaan rentoa ja mukavaa!
Joulusiivouskin onnistui sen verran hyvin, etten ole raaskinut ompelukonetta pöydälle nostaa maisemaa pilaamaan. Ehtiihän sitä tuonnempanakin ♥♥

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulua ♥

Nyt on aika.
Aika alkaa laskeutua joulunviettoon.
Sytytellä kynttilöitä, lämmitellä glögiä ja napostella suklaata.
Unohtaa toviksi koulutehtävät ja ompeluksetkin.
Nauttia yhteisestä vapaa-ajasta, kun tuo toinen puoliskokin jäi lomalle.
Ihmetellä kohta kaksivuotiaan oivalluksia ja riemua.
Silitellä nyt jo melko pyöreää vauvamahaa.
Rauhoittua hetkeksi.

No, totuuden nimissä myönnän, että vielä pitää siivoilla ja juosta kaupoilla,
paketoida viimeiset lahjat ja ehkä leipoakin.
Pinnakin todennäköisesti kiristyy useampaan otteeseen,
mutta siitä huolimatta - mie niin tykkään joulusta  ♥

Jouluiloa tuomaan itselle ja pikkuisen toisillekin, 
ompelin vihdoin kauan hautomani Paapiin TSI-paketit.
Kettuperheen sekä ihanan ison tonttusen.




Samaan värimaailmaan sopii vielä tämä vauvalahja ystäväni pikkuiselle typykälle.
Sovituskuvaa en tähän saa, mutta voin sanoa, että somalta näytti! 
Kokona on 56, kaavoina Giant apple-mekko ja Playfull kitty-legsut muokattuina.


Toivotan teille kaikille valoisaa, lämpöistä ja onnellista joulunaikaa,
nautitaan elämästä, syödään hyvin ja ollaan lähekkäin rakkaiden kanssa!



lauantai 13. joulukuuta 2014

Kiittämisiä

Joskus asiat loksahtavat kohdalleen täydellisesti.
Niin kävi tänä syksynä lapseni hoitojärjestelyjen suhteen -
pystyin opiskelemaan eikä Oota tarvinnut vielä laittaa päiväkotiin. 
Kiitos siitä kuuluu mummolle sekä ihanalle naapurilleni,
jolta myös sain pikkuisen hoitoapua!

Mummoa muistetaan toisella kertaa, 
mutta naapurin "hoitotätiä", tai oikeastaan hänen lapsiaan, 
halusin muistaa ja kiittää ompeluin. 
Ovathan kyseiset lapsoset myös oman poikani ensimmäiset kaverit!


Neljävuotias poika sai Verson puodin maastocollarista hupparin.
Kaavana oli Fearless eagle (Ob 4/14) koossa 116.




Kaksivuotias tytöntyllerö puolestaan sai hupullisen tunikan, 
mikä on tehty Banana sweet-kaavalla (muistaakseni sekin Ob 4/14?), koko 98.
Koko näytti silmääni tosi pieneltä, mutta päinvastoin - kasvunvaraa jäi onneksi reilusti.



Rakastuin tähän vaatteeseen sydämeni pohjasta, huppari on ehkä kaunein tekemäni ikinä! Malli on ihana helmarypytyksineen ja nappilistoineen ja voi miten mukavaa oli pitkästä aikaa ommella tytölle ♥
Pikkuisen kun olisi isompi koko, niin olisin käyttänyt itse ;)
Napinlävillä en uskaltanut alkaa pilaamaan muuten onnistunutta vaatetta,
joten nappien alla on isot nepparit. Ihan toimiva ratkaisu sekin.


Nyt ei auta kuin toivoa vaatteiden olevan mieleisiä saajilleen!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Piparin tuoksua, touhua, juoksua, sitäkö joulu on...

Nyt sai äidin murunen jouluisen asun sittenkin, 
vaikka olin etukäteen päättänyt, ettei sellaista oikeastaan tarvita.
Onhan sen käyttöaika melko marginaalinen kuitenkin, 
etenkin kun kyseessä on selkeä joulukuosi.

Näitä pipareita kykenin vastustamaan, 
kunnes ystäväni pyysi ompelemaan samaisesta kankaasta omalle pojalleen hupparin. 
Iski "näkönälkä", ja pakkohan se oli oma palanen noutaa Tyyne-Esteristä
Myös ideanpoikasen nappasin sieltä mukaan, sillä ihastuin Annin tekemiin 
hiippahuppuihin kulkusen kera. Kaavana käytin Wind chime-hupparia pienillä muokkauksilla.









Mielenkiinnolla seuraan, kuinka rauhassa koristeet saavat kuusessa olla.
sen verran mukava pojasta on palloja hypistellä.
Myös kuusen alla asuva tonttu kiinnostaa kovasti :)

Nyt vielä pari päivää koulua tiedossa ja sitten koittaa kaivattu joululoma!
Parhautta ♥

Ps. Ruotsin suullinen koe sujui ihan yli odotusten, kiitos tsempeistä ;)

lauantai 22. marraskuuta 2014

Kettu

Kaavoista viis sai haasteen osallistua Suomen suurin joululahja-keräykseen, missä ommellaan pehmoleluja lahjoitettavaksi sairaaloiden lastenosastoilla ympäri maan.

Minulla on muutama eläinhahmo mihin olen erituisen mieltynyt, ja ne ovat pesukarhu, kirahvi ja kettu. Kettufiksaatiota yritän selvästi opettaa myös pojalleni, sillä hänen unikavereikseenkin on valikoitunut pelkkiä kettuja...  Kettupehmon ohjeita aloin siis etsiä Pinterestin kautta ja niitähän riitti!

Ihastuin löytämääni Kotivinkin ohjeeseen ja kaavaan, ja aloin sitä innolla suunnitella. Mutkia matkaan tuli siinä vaiheessa, kun huomasin mallikaavojen olevan onnettoman pieniä eivätkä edes täysin suhteessa toisiinsa. Ohjeessakin oli paljon parantamisen varaa ja ensimmäiseksi sai arpoa, mikä kohta mikin kaavakuva on ja mihin ne yhdistetään. Hahmotuskyvylläni melkoinen haaste, mutta sain onneksi apua paikallisilta ompelukavereilta. Kaavojen suurentelun ja mallailun, palojen ompelun ja ratkomisen jälkeen sain lopulta valmiiksi tämän, aika mukavan kettusen.


Kokoa on reilun metrin pituudelta ja leveyttäkin paljon lötköjen raajojen takia. Lahjoitettavaksi tämä kettu ei nyt sitten kuitenkaan päätynyt, sillä oma muksu tykästyi tähän kovasti enkä sitä hennonut enää pois ottaa (ja nyt se on jo niin lutusteltu ja pitkin lattioita pyöritelty, ettei kelpaisikaan.) Jääköön siis meille majailemaan.




Koska halusin kuitenkin keräykseen osallistua, etsin uuden ohjeen ja surautin toisen ketun, minkäpä muunkaan. Helppo kaava ja ohje löytyy täältä.


Ihan vekkuli tuli tästäkin, toivottavasti saajakin pitää ♥ 






tiistai 18. marraskuuta 2014

Kärpäset

Toissa viikkoinen savaway houkutteli minut mukaan yllätyksineen. Tilaus tehtiin Mersia Designille, jonka upeita painokuvia olen ihaillut aiemminkin, ja kovasti haaveilin saavani pussista herkän pitsikuvan tai sudenkorennon. Vaan juu ei, paketista paljastuivat turkoosit kärpäset, jotka eivät silmääni miellyttäneet yhtään. Onneksi kotoa löytyy tuo pieni poika, jolle kärpästen kuvittelin jotenkin passaavan.



Palastelin Little lamb-paidan kaavan koossa 92, ja kokosin paidan kärpäskankaasta ja mustasta trikoosta. Toisen painetuista ötököistä aplikoin laiskan naisen malliin kaksoisneulalla ympäriinsä.
Sillä tekniikalla tulee mielestäni yllättävä siistiä jälkeä, ja parasta - ompelukoneeni toimii yhteistyössä kiukkuilematta.


Sovituskuvaa en saanut yrityksistä huolimatta, joten menkööt nyt näin.

Peruspaidan lisäksi Oolle valmistui tarpeen sanelemana kaksi pyjamaa.
Valitsin kangaskaapista ihan ensimmäiset ikinä tilaamani kankaat, ruskean ja keltaisen kirahvin. Olen selvästi päässyt tottumaan liian hyvään  kuosivalikoimaan löydettyäni kaikki mahtavat nettikaupat aarteineen, koska kirahvit tuntuivat niin tylsiltä... Yöpuvuissa ne toimivat kuitenkin mainiosti ja sain trikoohyllyä pikkuisen matalammaksi.



Ompelukone on hurissut edelleen tasaiseen tahtiin, mutta kuvaaminen marraskuun pimeydessä tuottaa sellaista tuskaa, että bloggailu on varsin hidasta. Sen lisäksi iltoihin aktiviteettia tuo  - uskokaa tai älkää - ruotsin opiskelu. Ainut tentti, minkä läpimenosta olen aidosti huolissani, sillä ruotsi ei ole koskaan kuulunut vahvuuksiini. Toivotaan, että joulukuun alun jälkeen saan taas autuaasti unohtaa ruotsin kieliopin ja ammattisanaston ilman pelkoa uusintatentistä ;)

Vi ses!

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Hakaneulat ja muuta mustaa

Melkein nolottaa taas tehdä  m u s t a  postaus, mutta sellainen on siis jälleen luvassa. 
Miten tuo synkkä epäväri voikaan olla niin turvallinen, toimiva ja sopiva? Niinä päivinä, kun vaatehuoneessa iskee epätoivo eikä mikään näytä päällä hyvältä, voi nappaista hyllystä mustan tunikan
-  ja avotsie, johan passaa lähteä kylille!









Musta tunika on MIW-kaavasta jälleen muokattu ja kuminauhalla rinnan alta rypytelty. 
Etuosaan askartelin valenappilistan vähän näköä antamaan.
Legginssit on ommeltu hyväksi toteamallani Ottobren kaavalla (2/11) ja kangas mainiota hakaneulatrikoota jota löytyy Kakskoon Katin uudesta verkkokaupasta ♥





Toinen tunikahenkinen ratkaisu on Noshin naistenmalliston Paisley Drop-trikoota. Ihan ei toteutus vastaa visiota, eikä kuosi ehkä itselleni parhaiten sovi, vaikka nätti muuten onkin. Sivusaumojen rypytyksen kuvittelin antavan muotoa muuten suoralle paidalle, mutta enemmän se taitaa antaa muotoa kasvavalle mahalleni... 
Onpahan sille ainakin hyvin tilaa :)



Leppoisaa isänpäivää ja intoa tulevaan viikkoon! 
Meilläkin - kuten monessa muussakin ompelevaisen äidin perheessä taisi olla - isä sai lahjukseksi itsetehtyjä boksereita. Jostain kumman syystä sovituskuvia ei tähän kuitenkaan herunut!? Sai hän lisäksi myös toivomansa kirjan - kerrankin ajattelin ostaa lahjaksi sellaista mitä mies oikeasti tahtoo, eikä vain sitä mitä minä katson hänen tarvitsevan ;)